Mangamuistojen joulukalenteri: Luukku 20

20.12.2014 kello 09:00

One Piece

luukku-20-nep-ece

Riemukas joukko.

Mangaka: Eiichiro Oda
Julkaisulehti ja -aika: Weekly Shounen Jump (Shueisha), 1997-
Pokkareita luettuna: 30/75+
Milloin löysin: 2009
Mistä kertoo: Iloinen merirosvojoukkio jahtaa unelmiaan ja törmää matkalla kaikenlaisiin kommelluksiin.

One Piece on ollut minulle äärettömän haastava sarja lukea. En pitkään aikaan ollut tippaakaan kiinnostunut siitä, mutta joka puolelta valuva suitsutus ja yleissivistysargumentti saivat lopulta tekemään aloittamispäätöksen.

Alkuun sarjan lukeminen tuntui työltä ja tuskalta, enkä meinannut millään päästä sisään – paitsi sitten lopulta vähitellen Arlong Park -kaaren kohdalla Namin perhekuviot alkoivat jo vähän koskettaa. Siitä eteenpäin olen välillä tykännyt enemmän ja välillä en ihan niin paljon. Alabasta-juonikaari upposi tosi hyvin, Skypiea piti kakistella alas. Sen jälkeen olen jumiutunut sinne pokkarin 30 tienoille noin puoleksitoista vuodeksi, kun ei ole ollut innostusta ottaa uutta läpyskää käteen.

Mistä sitten kiikastaa, paitsi tietysti siitä, että suhtaudun lähtökohtaisesti epäilevästi mihin tahansa Shounen Jumpissa ilmestyneeseen sarjaan? En yksinkertaisesti oikein pidä Eiichiro Odan piirrostyylistä.

Tyyli on ilmaisuvoimainen, Oda osaa käyttää sitä taidokkaasti, ja tyylikäs vaatesuunnittelukin mieheltä sujuu. Minun silmääni voimakkaan karrikoitu kumiukkotaide ei kuitenkaan näytä houkuttelevalta. Mikä pahinta, Odan taide on niin vahvaa, että se jää kummittelemaan mieleeni: One Piecen lukemisen jälkeen kaikki mielessäni näyttää pelkältä Ykspalalta. Tämän takia en halua lukea sarjaa iltaisin; liikaa hämmentynyttä sängyssä kierimistä.

Lisäksi taistelukohtaukset tulee usein vain plärättyä summaarisesti läpi, sillä mielestäni ne ovat pääsääntöisesti tylsiä. Monesti suuri osa kerronnasta on pelkkää tappelua tappelun vuoksi, joten aikani käy välillä pitkäksi: horisontissa olisi vielä ainakin kolme pokkarin tai puolikkaan pituista taistelua, vaikka jo ensimmäinen uuvutti. Pohdin aikoinaan suhdettani taistelukohtauksiin, jolloin totesin, että minut lumotakseen tällainen kohtaus tarvitsee jotain erityistä toteutuksellista tai sisällöllistä antia. One Piecen viljelemät bulkkitaistelut tarjoavat tällaista herkkua mielestäni vain harvoin. Sen sijaan suurin fokus on yleensä rehdisti siinä, kuka voittaa kenet milläkin voimalla.

Kaikesta tästä huolimatta One Pieceä on vaikea olla kunnioittamatta. Sarja osaa olla tunnevoimainen ja käsitellä aiheitaan tehokkaasti ja aina vähän omalla tavallaan. Se on hauska ja sympaattinen, mutta tarvittaessa myös julma, liikuttava ja dramaattinen – usein kaikkea tätä jopa yhtä aikaa, mihin suurin osa fiktiosta ei ähkimättä taivu. Oikein hyvä sarja, jolla on kaiken energisen hulluttelunsa allakin yleensä jotain sanottavaa.

En myöskään kuulemani mukaan ole vielä edes päässyt parhaisiin paloihin, joten aion varmasti jatkaa lukemista. Se on vain hieman vaikeaa, kun kaikki sarjassa jaksaa muistuttaa siitä, etten ole kohderyhmää.

Aiheet: Joulukalenteri, Manga  Tagit: , Kommentteja: 0 »


Zero-Sum ja erinäisiä muita projekteja

3.12.2012 kello 19:14
Projekti Zero-Sum

Tässä jokunen viikko sitten etsiessäni kivoja mangasarjoja ranskalaisesta mangaensyklopedia manga-news.comista sain päähäni yhden vuoden hienoimmista ajatuksista. Päätin ryhtyä keräämään hyllyyn kaikkia Ichijinsha-kustantamon fantasiatoimintajosei-lehti Comic Zero-Sumissa ilmestyneitä sarjoja, joita julkaistaan ihmisten kielillä eli minun tapauksessani siis englanniksi ja ranskaksi – suomeksi ja ruotsiksi kun näistä ei vielä mitään saa.

En tunne lehden tuotantoa erityisen hyvin, enkä ole lukenut kovin monia siinä ilmestyneitä sarjoja, mutta vähän vilkuillessani ranskankielistä tarjontaa huomasin entistä konkreettisemmin seikan, johon olen aiemminkin kiinnittänyt huomiota. Kaikki lehdessä ilmestyvä tavara tapaa olla aivan järkyttävän nättiä – ainakin pintapuolin kansien perusteella vilkaistuna ja varsinkin näin nuoren naislukijan näkökulmasta. Androgyyniset kaunispojat juoksevat kannesta kanteen ja väritystyylit vaihtelevat hirveän kivan ja suoranaisen visuaalisen euforian väliltä. Ja koska sulan kaikelle kauniille, huomasin, että kaikki ranskamarkkinoilla julkaistavat Zero-Sum-sarjat vähän kuumottelivat. Siispä päätin että hankitaan nyt sitten omaan hyllyyn kaikki, mitäs tässä kursailemaan.

Postista pitäisi siis parin viikon päästä hakea muun muassa Shinobu Takayaman Amatsukia, Naked Apen Dollsia ja Touya Mikanagin Karnevalia, joista viimeisintä saadaan pian tirkistellä animenakin. Tällä hetkellä luvussa on Yun Kougan Loveless, jonka Tokyopop-julkaisut tuli hankittua lukiokaverilta halvalla viime vuonna, mutta jota en ole aikaisemmin saanut luettua.

Lovelessin lisäksi hyllystä löytyy jo valmiiksi Akin visuaalisesti häikäisevä, mutta tarinallisesti tylsämys kreikkalaisesta mytologiasta ammentava Olympos, joka piti hommata ihan glitterkansien takia. Lisäksi kunniapaikalla pönöttävät suursuosikkini Kazuya Minekuran Saiyuki Reload sekä keväällä Zero-Sumin komeaan bishikaartiin liittyvä, aikaisemmin Tokuma Shotenin BL-painotteisessa Chara-lehdessä ilmestynyt Wild Adapter, joista kummastakin löytyykin jo tekstiä tämän blogin syövereistä.

Mutta monia mysteerejä on siis vielä edessä. Onko Minekura lopulta lehden ainoa loistomangaka ja jääkö valtaosa lehden sisällöstä sitten geneeriseksi nättihutuksi, vai voisiko sen uumenista löytyä muitakin helmiä? Entä löytyykö kivojen kansien takaa vain sotkuista ja epäpätevää visuaalista tarinankerrontaa, vai ulottuuko nätteily sisäsivuille asti? Sen luulisi ennen pitkää selviävän!

Tarkoituksena olisi siis matkata mangavuorille treenaamaan itseni Suomen kovimmaksi toimintajoseiasiantuntijaksi. Yritän tänne blogiin raportoida edistymistäni tämän pitkän ja mahdollisesti tuskaisen, mutta toivottavasti elämyksellisen matkan aikana.
Lue koko artikkeli »

Aiheet: Blogi, Manga, Meta  Tagit: , , , , , , , , , , , , , , Kommentteja: 5 »


Miksi ei?

24.9.2009 kello 22:03

Because no.

Eräänä kauniina päivänä muutama kuukausi sitten ystävykseni päivitteli, etten varmaankaan alkaisi lukea One Pieceä (jota kohtaan minulla ei ikinä ole ollut mitään kiinnostusta) sen takia, että osassa neljäkymmentä-jotain tapahtuu jotain tosi hienoa. Naurahdin, että en todellakaan.

Mutta sitten rupesin miettimään: Miksi ei?

Lue koko artikkeli »

Aiheet: Avautuminen, Manga, Meta, Välipala  Tagit: , , , Kommentteja: 17 »



 

Tämä blogi pyörii WordPressin voimalla. Amaryllis-teema © Anda 2009. RSS: kirjoitukset / kommentit.