Animecon X

20.7.2013 kello 09:38

Olen jälleen viimeisiä coniraporttien kirjoittajia conia seuranneen Oulun-retken tietokoneettomuuden takia. Tämä on sikäli huono sauma pistää kirjoitusta esille, että suuri osa sanottavasta on jo sanottu. Väentungoksesta, huonosta kulkuohjeistuksesta ja tiedotuksesta, animeen liittymättömistä kunniavieraista sekä sekavista lippujonoista käsin rustattuine paikkanumeroineen on jo keretty valittaa muutamaan kymmeneen kertaan, joten niistä kannattaa tuskin enää avautua mainintaa enempää.

Yleisesti ottaen tällaisten melko isojen järjestelymokien monilukuisuus joka tapauksessa jätti tapahtumasta jokseenkin heikosti valmistellun fiiliksen. On selvää, että järjestäjät ovat yrittäneet tehdä hienon conin, mikä onkin hyvän conin ensimmäisen edellytys ja siksi ehdottoman positiivinen asia. Selvästi jokin on jo valmisteluvaiheessa kuitenkin mennyt pahasti pieleen, todennäköisesti sisäisten informaationkulkutakkuilujen takia. Coni ei ollut varsinaisesti katastrofi, mutta toivottavasti tekijät ottavat onkeensa tänä vuonna tehdyistä virheistä ja korjaavat ainakin paljon valitusta osakseen saaneet perusasiat, mielellään niin että aikaa jää pienempienkin juttujen parantamiseen.

Tämä oli ensimmäinen kertani uudestisyntyneessä finnconittomassa Animeconissa ja ensimmäinen kertani Kuopiossa ylipäätään. Ikäväkseni jouduin huomaamaan ettei tapahtuma tunnu ohjelmakarttansa perusteella olevan lainkaan minulle suunnattu. Kunniavieraat Spoony ja Benzaie ovat hauskoja ihmisiä, mutta kun pelimaailma ei juuri itseäni kiinnosta, en kostunut mitään heidän paikallaolostaan. Cosplay on tärkeä osa Suomen animeskeneä, mutta kun cosplay ei kiinnosta, puolet ohjelmakartasta meni täysin ohitse.

Anime ja manga sen sijaan kiinnostavat, mutta vuosikymmenen ajan japanilaisia piirrettyjä ja sarjakuvia kuluttaneen ihmisen silmääni animeaiheinen ohjelma tuntui lähtökohdiltaan turhan alkeistasoiselta, eikä siksi onnistunut herättämään kauheasti kiinnostusta ohjelmaa kohtaan. En ohjelman yleisen kiinnostamattomuuden vuoksi jaksanutkaan kovin montaa seuraamaan, mutta alla havaintojani niistä, joissa kävin.

Ohjelmakartasta silmään pisti myös se, että esimerkiksi shounen-sarjoihin keskittyviä ohjelmia oli ladottu karttaan päällekkäin samalle aikaslotille. Samoin oli käynyt jollekin peliohjelmalle ja kunniavierasohjelmalle. Ohjelmakartan laatiminen on toki varmasti haastavaa, mutta itse näkisin järkeväksi pyrkiä laatimaan kartta niin, että selkeästi samaan kiinnostusalueeseen liittyvät ohjelmat eivät joutuisi kilpailemaan keskenään yleisöstä.

Vampyyrit mangassa (Lassi Väänänen)

Vampyyrimangaluento osoittautui kaikkiaan ihan mukavaksi setiksi, joka ei pitkästyttänyt vajaan kahden tunnin kestostaan huolimatta. Toisaalta se ei myöskään aiheuttanut suuria oivalluksia esittelyhenkisyytensä takia. Luennon pointtina oli ilmeisesti esitellä vampyyriaiheisia sarjoja yleisölle, missä se onnistuikin varsin mukavasti, vaikka itseni kannalta aiheen syvällisempi analyysi olisikin ollut kiinnostavampi näkökulma.

Pientä listauksen makua neutraloi kuitenkin se, että eri nimikkeistä oli löydetty paljon niitä erottavia tekijöitä juuri sellaisella otteella, jota olisin kaivannut enemmän alkukesän Desuconin taideanimeluennolta. Väänänen onnistui kuvailemaan sarjoja elävästi ja viihdyttävästi ja antamaan oman mielipiteensä niistä.

Listausmaisuutta olisi voinut vähentää enemmänkin tehostamalla luennon rakennetta esimerkiksi niputtamalla sarjoja selkeästi erilaisiin ryhmiin vaikkapa kohderyhmittäin tai sen mukaan, ollaanko niissä vampyyrien tai näiden metsästäjien puolella. Yhdestä ryhmästä toiseen siirtyminen voitaisiin tehdä selväksi väliotsikkoslaidein. Tällöin jokaisesta ryhmästä olisi voinut myös helposti vetää väliyhteenvetoa. Nyt sarjat tuntuivat tulevan jossain määrin sattumanvaraisessa järjestyksessä, ja jos siinä joku logiikka oli, se ei omaan aivooni asti näkynyt. Alkualustuksesta näin valitettavasti vain pätkän, sillä tulin saliin hieman myöhässä.

Luentoslaidit olivat perushyvät, mutta oikolukeminen tai oikoluetuttaminen kaverilla olisi syytä muistaa tulevaisuudessa, sillä valtaosaan slaideja oli jäänyt yhdyssanavirheitä, jotka häiritsivät seuraamista ja saivat esityksen vaikuttamaan huolittelemattomalta. Slaideilla oli muutenkin liikaa tekstiä makuuni. Kaikkia pointteja ei tarvitse kirjoittaa ylös, vaan esimerkiksi useamman havainnollistavan kuvan näyttäminen toimii usein paremmin. Onneksi puhujan miellyttävä ja rento esiintyminen paikkasi slaidien ajoittaista häiritsevyyttä hyvin.

Animekonsertti

Olin viime vuoden kommenttien perusteella odottanut tästä upeinta settiä ikinä, mutta valitettavasti tämän vuoden show ei aivan lunastanut suuria odotuksiani. Komea se oli, ja monet kappaleet nousivat lentoon todella henkeäsalpaavasti sinfoniaorkesterin tulkitsemana. Osa kappaleista kärsi kuitenkin heikosta sovituksesta, Uminekon tuskastuttavan tasapaksuksi jäänyt alkutunnari kaikista eniten. Muutama sovitusongelma ei toki sinänsä ole vielä iso valituksen aihe, sillä ei sekään liene helppoa hommaa.

Enemmän hampaidenkiristelyä aiheutti sen sijaan kappaleiden aikana näytettävä videokuva. Ajatuksena sarjaan liittyvän videokuvan pyörittäminen kappaleen soittamisen tahdissa on upea, ja hyvin tehtynä se voisi nostaa kokemuksen kattoon. Nyt käytetyt videot olivat kuitenkin joko huonolaatuista pikselisotkua tai sitten niiden tahti oli täysin epäsynkassa kappaleen kanssa. Lisäksi ainakin Henkien kätkemä -kuvakollaasiin oli eksynyt virallisen taiteen ja screencappien lisäksi fanarttia, mikä pisti silmään ikävästi. Videoiden loppuminen reippaasti ennen kappaleen loppumista ei myöskään lisännyt kunnioitettavuutta.

Tällainen videoiden käyttö vain sai muuten hienon tilaisuuden vaikuttamaan vähän halvalta. Ellei videoiden etsimiseen/rakentamiseen olla valmiita käyttämään oikeasti aikaa ja vaivaa, ne on parempi jättää kokonaan pois. Sen sijaan kankaalla voisi näkyä yksi edustava promokuva teoksesta ja sen ohessa teoksen sekä kappaleen nimi.

Välispiikit tuntuivat myös tarpeettomilta ja latistivat konserttitunnelmaa. Lisäksi nipottamista löytyy esityslistan muotoilusta. Kappaleet on nimetty listaan aivan miten sattuu. Kappale numero kahdeksan kohdalla esimerkiksi lukee pelkästään ”Canta Per Me” ilman mitään mainintaa alkuperäteoksesta, kun taas kappale numero yhdeksän on ytimekkäästi nimetty muotoon ”Umineko – Opening” siitä huolimatta, ettei Umineko ole sarjan koko nimi eikä kappaleen nimi varmasti ole Opening. Osasta kappaleista oli sentään mainittu sekä lähdeteos että kappale. Jälleen peräänkuuluttaisin huolittelun merkityksen viestittämään yleisölle, että esitykseen on panostettu, eikä sitä ole vain hutaistu vasemmalla kädellä.

Encore-kappale oli myös mielestäni huonosti valittu, sillä vaikka kaikki varmasti tunnistivat sarjan Fullmetal Alchemist Brotherhoodiksi videokuvan perusteella, oli hidas kappale tuskin jäänyt kovin monelle mieleen sarjaa katsoessa. Encoren pitäisi mielestäni mieluummin räjäyttää kattila kuin jättää tylsähkö jälkimaku koko hienosta konsertista. Jos encorena olisi sen sijaan tullut esimerkiksi Attack on Titanin alkutunnaria tai muuta tunnettua ja voimakasta settiä, olisi koko sali varmasti ollut mukana tuhannen auringon voimalla. Muutenkin toivoisin, että soittolistasta löytyisi jotain vähän ajankohtaisempaakin. Klassikot ovat klassikoita, mutta tuoreus siinä välissä voisi piristää kummasti.

Poijat lukee shounenia ja tytöt shoujoa (Lassi Väänänen)

Tästä setistä ei itse asiassa jäänyt mieleen kovin paljoa sanottavaa sen enempää hyvässä kuin pahassakaan. Pohdinnan kauppiasnäkökulma toimi, mutta kohderyhmien käsittely jäi melko pinnalliseksi, eikä tuonut juurikaan oivalluksia pöydälle. Entrylevel-tasolla setti kuitenkin varmaan toimi, vaikkei itselle jäänytkään mitään käteen.

Tällä kertaa slaidit eivät vilisseet yhdyssanavirheitä, mutta huolittelemattomuusfiiliksen välttämiseksi olisi hyvä tarkastaa, että sama sana kirjoitetaan jokaisella slaidilla samalla tavalla, oli kirjoitusasuksi sitten valittu shonen tai shounen. Esiintyminen toimi kuitenkin jälleen slaidiepäyhtenäisyyksiä paikkaavana tekijänä.

Miksi ponit kiinnostavat animefaneja? (Kirsti Sorsa ja Liisa Ronkainen)

Näin tämän setin pitäjissä huimasti kuoriutumatonta ohjelmanpitäjäpotentiaalia, mutta heillä on vielä paljon parantamisen varaa. Esiintyminen tuntui hieman hapuilevalta ja valmistelemattomalta lähinnä sen takia, että puhujien täytyi selvästi jäädä jatkuvasti miettimään, mitä sanoisivat seuraavaksi. Itse esiintymisjännittäjänä olen ottanut tavaksi harjoitella oman puheohjelmani ääneen lisätäkseni varsinaisen esiintymistilanteen sujuvuutta. Kannattaa myös huomioida, että yleisössä on aina joku, joka ei ole tutustunut ohjelman aiheena olevaan sarjaan, vaikka sitten ohjelmakuvauksessa olisi spoilerivaroitus (vaikka tässä ei toki ollutkaan). Siksi on hyvä pohjustaa myös sarjan nähneille suunnatun luennon aihetta hieman.

Täysin kuvattomat tekstislaidit olivat myös suuri ongelma. Monia kohtia olisi voinut konkretisoida ja elävöittää helposti etsimällä asiaan soveltuvia kuvia. Esimerkiksi animefandomin intoutuneisuutta poneihin olisi voitu havainnollistaa vaikkapa animetyylisellä fanitaiteella. Kuvat myös pitävät mielenkiintoa yllä ja antavat aihetta tuntemattomalle jonkinlaista käsitystä siitä, mistä on kyse.

Friendship is Magicistä oli löydetty kattavasti huomioitavia asioita, ja puhujat selvästi tunsivat aiheensa. Monia pointteja ei kuitenkaan juurikaan konkretisoitu. Esimerkkien vähäisyys jätti esitetyt seikat huonosti perustellun oloisiksi. On hyvä avata yleisölle, mistä johtopäätökset on vedetty antamalla esimerkkejä siitä, miten vaikkapa teemat konkreettisesti ilmenevät sarjassa. Itse en esimerkiksi kokenut toimintaa toiminnan takia -ajatusta lainkaan vakuuttavaksi teemaksi sarjassa, enkä ole sitä mieltä, että se kelpaa teemaksi laisinkaan. Saattaisin kuitenkin ymmärtää puhujien päätöstä laskea tällainen asia sarjan teemaksi, jos he olisivat kertoneet, miksi pitävät sitä sellaisena.

Lisäksi luento tuntui menevän jonkin verran ohi aiheestaan. Sarjaa kyllä verrattiin muutamaan otteeseen pintapuolisesti animeen, mutta vertauksista ei vedetty johtopäätöksiä vastaamaan luentonimen kysymykseen millään tavalla. Ohjelmasisällön vastaavuus ohjelmakuvauksen ja varsinkin ohjelman nimen kanssa on hyvä tarkistaa ennen esitystä. Kuten sanottu, hyviä pointteja kuitenkin esitettiin ja hyvää keskustelua syntyi, joten nyt vain miettimään, miten ajatukset saisi puettua esitysmuotoon paremmin.

Aiheet: Tapahtumat   RSS 2.0

« »


Ei kommentteja

Ei kommentteja.

Kommentoi tätä kirjoitusta



 

Tämä blogi pyörii WordPressin voimalla. Amaryllis-teema © Anda 2009. RSS: kirjoitukset / kommentit.