Ains Ooal Gown / Momonga (Satoshi Hino)
Videopelimaailmaan supervoimakkaan demoniruhtinashahmonsa kehoon jumiin jäänyt nuori mies.
Ains – alun perin nimeltään Momonga – on yksi niistä melkoisen harvinaisista tärkeistä anime- ja mangahahmoista, joilla ei ole ihmismäisiä kasvoja, joilla ilmehtiä. Yksi Overlordin vahvimmista puolista on se, miten tällainen kasvoton kallopäähenkilö on saatu elävöitettyä sarjan ilmeikkäimpien hahmojen joukkoon. Tärkeässä osassa tätä suoritusta on seiyuu Satoshi Hinon panos.
Ainsista luodaan mielenkiintoisen monikerroksinen hahmo hyvin yksinkertaisella tempulla. Hino puhuu Ainsin ajatusrepliikit kuin kuka tahansa narukäsipäähenkilöpoika miellyttävän pehmeällä ja nuorekkaalla äänellä. Näyttely kuulostaa tällöin rennolta ja luontevalta.
Sen sijaan kun Ains oikeasti puhuu ääneen, Hino käyttää matalampaa ja kumeampaa ääntä. Silloin hahmo kuulostaa oivallisen aidosti siltä, kuin yrittäisi kovasti puhua tavalla, joka ei välttämättä ole tälle aivan luonteva ja joka välillä meinaa hieman säröillä. Ains on auktoriteettihahmo ja johtaja, jota hänen alaisensa ihailevat, elleivät jopa jumaloi. Siksi RPG-nörtin on vähän pinnisteltävä pitääkseen olemuksensa tarpeeksi suureellisena ja vaikuttavana.
Tämä kaksijakoinen ääninäyttelysuoritus tekee Ainsista varsin söötin hahmon. Hän on ainakin alkuun aivan normaali nuori mies kuolemattoman demonilordin kehossa. Alkujaksoissa Ains päätyy säännöllisesti hämmentymään uuden kehonsa ja maailmansa kanssa. Tällöin kumealla puheäänellä ilmaistut nolostuneet rykimiset, pienenpienet änkytykset ja yllättyneet äännähdykset ovat aika suloisia.
Kääntöpuolena tilanteeseen kuuluu myös tiettyä lakonista traagisuutta, kun Ains alkaa huomata uuden kuolemattoman ja epäinhimillisen kehonsa muuttavan häntä myös psykologisesti. Hän toteaa ykskantaan mutta ehkä aivan hitusen hämmentyneenä ja yllättyneenä, että esimerkiksi ihmisten tappaminen ei tunnu missään. Silti varsinkin poikamainen ajatusääni pitää hahmon katsojien mielissä inhimillisenä.
Toisaalta sarjan edetessä ajatusääni alkaa vähentyä ja puheääni saada enemmän vakautta ja luontevuutta. Videopelinörtti on kahdeksanteen jaksoon mennessä lähestulkoon muuttunut Ainsiksi myös henkisesti. Vielä tällöinkin Hino osaa hahmon yllättyessä hermostua siten, että Ainsin auktoriteetti raksahtelee pikkuriikkisen hetken ajan persoonallisen hupsusti.
Hahmossa tapahtunut muutos on looginen ja uskottavasti kuvattu, mutta hänestä tuntuu myös tulevan staattisempi sitä mukaa, kun hän alkaa olla sujut uuden kehonsa kanssa. Mitä pidemmälle mennään, sitä vähemmän Hinolla on näyteltävää, mikä on sääli, sillä hän vetää alkupuolen todella taitavasti kahdella eri äänellään. On mielenkiintoista nähdä, tuleeko alkuperäinen persoona todella sulautumaan Ainsiin täysin, ja tuleeko hahmo aina vain kylmenemään sarjan loppua kohden.
Clementine (Aoi Yuuki)
Skitso pahismimmi.
Clementine ei ole hahmona missään määrin kauhean mielenkiintoinen. Hän on hyvin yksiulotteisen sekopäinen ja sadistinen, tuhoa kylvävä pikkupahis. Hahmo jäi kuitenkin mieleen Aoi Yuukin räiskyvän ääninäyttelytyön ansiosta. Harvoin tuntuu siltä, että seiyuu heittäytyy hahmoonsa yhtä antaumuksellisesti ja rääkyy, hohottaa, hihittää, murisee ja ärisee yhtä laajaskaalaisesti. Vibratoa on valtavasti. Yuuki myös vaihtaa tavan takaa äänensävyä ja -korkeutta kesken repliikin.
Suoritus kuulostaa kahta komeammalta, kun sitä vertaa Yuukin muihin hahmoihin. Kiltin epävarmat Madoka Magican nimihahmo ja Gangstan Nina, Oregairun sydämellisen ihanainen pikkusisko Komachi ja Shikin surumielisen Sunako ovat kaikki jo toisiinsa nähden hyvin erilaisia suorituksia, mutta pähkähullun Clementinen ei ikinä arvaisi tulleen saman ihmisen suusta.
Yuuki kykenee selvästi eläytymään luontevasti erilaisiin rooleihin. Tällä kertaa hahmo ei ehkä ole mistään kotoisin, mutta teknisesti ääninäyttelysuoritus teki valtavan vaikutuksen. En ole aikaisemmin juuri kiinnittänyt Yuukiin huomiota, mutta tulen varmasti tulevaisuudessa tekemään niin.