Tervetuloa Missing Linkin joulukalenteriin! Kirjoitan joka päivä yhdestä Disneyn klassikon laulukohtauksesta ja kerron, miksi se lukeutuu suosikkeihini. Kalenteriin päässeet musiikkinumerot ovat osapuilleen paremmuusjärjestyksessä, eli mitä lähemmäs joulua pääsemme, sitä enemmän arvostan päivän laulukohtausta. Jokainen listan kohtauksista on kuitenkin omalla tavallaan upea.
Koska Disneyn suomidubbaukset ovat aivan ensiluokkaisia ja monesti tutumpiakin meille suomalaisille kuin alkuperäiset, käsittelen rinnan suomalaisia ja amerikkalaisia versioita. Liitän postauksiini tuubivideon siitä versiosta, jota itse pidän parempana, ja pyrin kirjoittamaan aina tarpeen vaatiessa sanasen eri ääniraitojen vertailua. En varoita spoilereista erikseen, koska oletan Disneyn klassikot sen verran yleissivistykseksi.
Beauty and the Beast / Tyttö sekä hän (Kaunotar ja Hirviö)
En erityisemmin ole koskaan välittänyt Rouva Pannun vanhahtavasta laulutyylistä, olkoonkin että Angela Lansbury on loistava laulaja (Angela Lansbury onnistuu jollain keinolla olemaan loistava ihan kaikessa mitä tekee). Sen sijaan säestys valloittavine jousineen hakee edelleen vertaistaan.
Tämä kohtaus on funktioltaan periaatteessa toisinto Pienen merenneidon Kiss the Girl -kappaleesta, jossa Sebastian ja muut eläimet yrittävät laulun siivin parittaa Arielia ja Ericiä toisilleen. Arielin kohtalo riippuu siitä, saako hän prinssin suutelemaan itseään määräaikaan mennessä ja Hirviön kohtalo taas on sidottu siihen, saako hän Bellen rakastumaan itseensä määräaikaan mennessä. Sidekick-ystävät auttavat parhaansa mukaan luomalla romanttista tunnelmaa. Hirviön ja Arielin suhtautumistavat viettelijän rooliinsa eroavat muuten todella söpöllä tavalla toisistaan – Hirviö on viattoman pöllähtänyt kun taas Ariel pistää peliin helvetinmoista flirttiä.
Kiss the Girl on lauluna vetävämpi kuin Beauty and the Beast, mutta sen tunnelmallisuus kärsii söppöisen hassusti musisoivista eläimistä. Hirviö ja Belle puolestaan tanssivat kaksin valtavassa ja loisteliaassa tanssisalissa, eikä huonekalupalvelijoille uhrata aikaa muuten kuin aivan ohimennen (eivätkä ne tuijota tanssiparia riettaasti läähättäen kuten Pienen merenneidon ankat ja muut elukat).
Kaikkein eniten tässä tulee esille henkeäsalpaavan upea tapahtumapaikka. Juhlasalin mahtipontisuutta ja kohtauksen ylevää romanttisuutta korostavat kamera-ajot sekä äärettömän tyylikäs pääparin pukuihin mätsäävä kullan ja sinisen värimaailma kiteyttävät takuuvarmasti kohtauksen katsojan muistiin. Katon kerubeissa juustoillaan muutama ylimääräinen sekunti, mutta tämäkin ratkaisu sointuu hidastempoiseen lauluun ja alleviivaa edelleen tanssisalin kokoa ja loistoa. Sitä paitsi on tekijöiltä vähintäänkin mielenkiintoinen ratkaisu näin amerikkalaisessa suurtuotannossa jättää hetkeksi liikkuvat hahmot rauhaan ja zoomata jonnekin yläilmoihin. Taivasrinnastuskin toimii oikein nätisti menemättä liian ällöksi.
Pahaa ei tee myöskään se, että Belle esittelee jälleen, miksi on yksi suosikeistani Disneyn naispääosakokoelmassa. Hän hallitsee tilannetta täysin ja ohjaa hämmentynyttä Hirviötä illanvietossa sulavasti ja luonnollisesti, sortumatta itsevarmuudestaan huolimatta ärsyttävyyteen tai ylimielisyyteen. Tämä luo myös hienon kontrastin hahmojen huikeaan massaeroon Hirviön ollessa valtava hentoiseen Belleen verrattuna.
(Älysin juuri, että Belle ja Hirviö kuvaavat todella loistavasti erästä BL-mangan paristereotyyppiä. Isokokoinen uusihomo seme on vähän pihalla ja epävarma, ja vanhastaan gay ja itsestään varma sirorakenteinen uke johdattaa tämän… uuteen maailmaan… En tule enää koskaan katsomaan tätä klassikkoa kuin ennen…)
7 vastausta aiheeseen “Disney-joulukalenteri – 12. päivä”
Jos oikein muistan niin tuo kattokruunu ja taustan kyntteliköt olivat ensimmäisiä Disneyn tekemiä 3D-rendauksia. Vai olikohan se sittenkin tietokoneella tehtyä animaatiota ylipäätään?
Kaunotar ja hirviö on kyllä todella korkealla omalla suosikkilistallani, vaikka itseäni huvittavat hieman tarinan Tukholma-syndrooma -ulottuvuudet. Ja nyt vielä tuo mainitsemasi jaajoviittaus! %D Hauskaa myös tuo vertailu Pieneen merenneitoon, Kiss the girl -kohtaus on kieltämättä varsin häiritsevä vaikka biisi sinällään ihan menevä onkin.
Tsubasa: Ensimmäinen tietokoneanimaatiota käyttänyt Disney-elokuva oli Oliver ja kumppanit, vaikka tietokoneella luotuja kuvia käytettiin jo Basil-hiiressä.
Jaha, jäi sitten viesti kesken. Joka tapauksessa, Kaunotar ja hirviö oli kuitenkin ensimmäinen Disneyn elokuva jossa yhdistettiin 3D-renderöintiä ja perinteistä animaatiota.
On se vaan aika sympaattista, miten koko leffasta huomaa, kuinka tekijöillä on ollut tosi kivaa uusien tekniikkojensa kanssa… Ja hienolta näyttääkin, ei siinä mitään.
stargay: Kamoon, tukholma on oikein jees hyvin tehtynä. Omat silmät pyörivät lähinnä leffan mammutinmentäville logiikka-aukoille, Hirviön/Adamin kannalta leffan kronologiasta kun ei tule tolkkua ainakaan minun järjelläni, ja on sitä muuallakin ihmetelty. Muuten komea tapaus.
Jaajo oli näitä pikkutuntien älynväläyksiä. Se vain tulee ja änkee kaikkeen, mitä rakastin polvenkorkuisena. :D
Ihmettelin vähän miksi tässä postauksessa ei ole mainittu suomalaista ääniversiota ollenkaan, koskapa vaikka Lansbury tekee kaunista työtä kappaleen tulkitsemisessa, onnistuu siinä mielestäni loistavasti myös rouva Pannun suomiäänenä toiminut Anneli Saaristo hieman matalammalla ja vakaammalla äänellään. :) Myös laulun sanojen käännös toimii todella hyvin, ja jos vertailee suomen- ja englanninkielisiä lyriikoita niin huomaa, ettei ’Beauty and the Beast’ olekaan mikään helppo käännettävä. Tasoero Raninien työstämissä ja Lehtosaaren työstämissä dubeissa tulee jälleen kerran selkeästi esiin..
Bellen rauhallisuus ja valtavankokoisen Hirviön suloinen epävarmuus kappaleen aikana ovatkin varmaan sen suloisin elementti :D Elokuvaa pidetään muutenkin Disneyn kruununjalokivenä ja sehän on yhä maailman ainut piirroselokuva, joka on onnistunut pääsemään ehdolle Oscar-palkintojen Paras elokuva-kategoriassa. Tympeää ettei voittanut :/
(Mitä hittoa, Lansburyhän se rouvan nimi tosiaan on ilman ylenmääräisiä g-kirjaimia, mitenkäs minä sen nyt noin sotkin… fix’d.)
Joka tapauksessa kyllä suomalainenkin versio toimii ilman mitään valittamisia ja pidänkin versioita aika tasavahvoina. En jaksanut sitä erikseen mainita lähinnä siksi, etten tosiaan ole itse lauluosuuteen hirveän ihastunut millään kielellä, enkä siksi erityisemmin keskittynyt siihen. Sinänsä Saariston versio on lopulta näin suomalaiseen korvaan aavistuksen miellyttävämpi, vaikka siitä jääkin pois vähän sitä pilkettä, joka elävöittää alkuperäistä versiota.
Kaunottaren ja Hirviön laulujen käännöksiin sopii kyllä se Belle-kappaleen yhteydessä mainitsemani suomilyriikoiden hienoinen epäsuoruus, joka lisää leffan hienovaraisuuskierroksia. Sanapari ”Beauty and the Beast” on kuitenkin aivan eri asia kuin ”tyttö sekä hän”. Jälkimmäinen ei oikeastaan luo parin välille vastakkainasettelua samalla tavalla kuin edellinen.
En ole hirveän perillä siitä, kuka on ollut vastuussa mistäkin Disney-käännöksestä, mutta eivätkös Raninit häärineet ensimmäisen Pieni merenneito -dubin kanssa? Se on näyttelijävalintojensa puolesta vähintäänkin kunnianhimoinen, mutta käännökset takkuavat välillä pahastikin.
Joo, olisihan Kaunotar ja Hirviö ollut varsin vahva kandidaatti parhaan leffan pystille, mutta Uhrilampaat taisi ryövätä kaikki muutkin isot Oskut sinä vuonna. Ja uutta yritystä animaatioleffalle tuossa kategoriassa tuskin suodaan ihan hetkeen…
[…] ja Hirviö -leffan tanssikohtaus toteutti itse asiassa 40 vuotta myöhemmin hyvin samantyyppisen fiiliksen miljöönsä kanssa […]