Väritä vallankumoukseni!

Revolutionary Girl Utenan maailmassa värit ovat hyvin tärkeässä roolissa, ne hyppäävät silmille yhtä armottomasti kuin sarjan omnipresentti seksuaalisuuteen liittyvä symboliikka. Muistan vieläkin, miten ensimmäistä kertaa sarjaa aloittaessani ajattelin, että sen ääretön kirkkaus antoi siitä melko lapsellisen vaikutelman. Se, että vain keskeisillä henkilöillä on värikkäät hiukset tuntui lisäksi liian suorasukaiselta, ihan kuin en osaisi muka erottaa päähenkilöitä toisistaan ja vähemmän merkityksellisistä henkilöistä ilman selkeitä värikoodeja.

Nyt kuutisen vuotta myöhemmin asenteeni onkin tietysti kääntynyt täysin päälaelleen ja värien käyttö Utenassa on mielestäni hyvin kekseliästä ja niiden merkitys tarinan konfliktien ilmaisussa huomattava. Olen lukenut hienoja (ja hieman kaukaa haettuja) analyysejä siitä, miten tietyn värin yleinen merkityssymboliikka kuvaa hahmoa, johon se on liitetty, mutta en itse tiedä värisymboliikasta yleisellä tasolla paljoakaan, joten pitäydyn niissä merkityksissä, joita sarja liittää tiettyihin väreihin ja niiden käyttöön.

Viittaan epämääräisesti myös myöhempien tarinakaarten tapahtumiin, mutta yritän vältellä varsinaisia spoilereita.

Värien ensimmäinen ja näkyvin tehtävä on edelleenkin tietenkin hahmojen tunnistettavuuden lisääminen. Utenan keskeisiä henkilöitä ei yksinkertaisesti voi sekoittaa toisiinsa, ja heidät tunnistaa suttuisimmastakin fanartista. Väripaletti on hyvin samantyyppinen kuin esimerkiksi Sailor Moonissa (joka sattumoisin oli Kunihiko Ikuharan Utenaa edeltävä ohjaustyö). Utena profiloi hahmonsa liittämällä heihin systemaattisesti tietyn hallitsevan värin, jolloin väri ja hahmo alkavat saada yhteisiä piirteitä. Oranssi sopii tyynen hallitsevalle, mutta sisältä rikkinäiselle Jurille, vihreä turhautuneen kunnianhimoiselle, mutta impulsiiviselle Saionjille ja niin edelleen. En osaa liittää henkilöihin muita värejä, koska värijako on niin selkeä. Näin päähenkilöt saavat vaivattomasti yksilöllisyyttä ja vaikuttavat toisiinsa verrattuna kukin korostuneen erilaiselta persoonallisuudelta.

Joissakin tapauksissa useampi hahmo jakaa saman värin, mikä merkitsee jonkinlaista kiinteää yhteyttä (Tsuwabuki on Nanamin juoksupoika, Miki ja Kozue ovat kaksoset), paitsi Mikin ja Rukan tapauksessa, jotka ovat molemmat sinisiä, mutta hekin ovat molemmat sekä melko läheisissä väleissä Jurin kanssa että miekkailukerhon parhaimmistoa. On tuskin sattumaa, että Mikagella ja Utenalla on suunnilleen saman pituuden lisäksi molemmilla vaaleanpunaiset hiukset. Myös Himemiya ja Mamiya näyttävät fyysisesti toistensa peilikuvilta ruskeaa ihoa, vihreitä silmiä myöten – mutta Mamiyalla on saman väriset hiukset kuin Diosilla ja Akiolla, sarjan selvimmillä prinssihahmoilla. Parivaljakoiden vaatteetkin näyttävät melkein hieman eri sävyisiltä heijastumilta toisistaan.

Ettei vain olisi kyse rinnastuksesta?

Värit kertovat siis yhtä ja toista henkilöiden välisistä suhteista, mutta myös heidän statuksestaan. Eikö olekin väärin, että vain tärkeät henkilöt saavat kivoja, yksilöityjä tunnusvärejä? Tärkeiden hahmojen tärkeyden alleviivaaminen väreillä ei ole olennaista vain, jotta he olisivat merkittäviä sarjan katsojan silmään. He ovat itse asiassa tavallista, ruskeahiuksista kansaa merkittävämpiä myös sarjan sisäisessä maailmassa. Kaikki tunnistavat heidän säteilevän erikoisuutensa ja ihailevat heitä. Sarja tarkasteleekin varsinkin Black Rose Sagan (jaksot 14-24) aikana tavallisten ja erityislaatuisten ihmisten välistä suhdetta hyvin näkyvästi. Keskeisten henkilöiden väriprofilointi ei siis ole silkkaa katsojan hahmotuskyvyn aliarviointia, vaan sillä on myös merkitystä sarjan esille nostamien aiheiden käsittelyssä.

 

“You and that girl and the student council, too! You all look down on me! Without a care in the world, you use the special gifts you were born with, and without a second thought, you trample the rest of us!”

Univormujen väriskaalalla erotetaan erilaisia ryhmiä toisistaan, ja eri värien hallitsemat univormut kielivät ryhmien ja henkilöiden välisistä jännitteistä. Student Council -univormujen yhteinen pohjaväri on valkoinen, joka symboloi prinsseyttä. Utenan puvun hallitseva väri taas on musta, mikä erottaa hänet heti muista duelisteista. Toisaalta näidenkään puvut eivät ole yhteneviä, vaan eri väriset housut korostavat tyylikkyyden lisäksi sitä, että periaatteessa he ovat kaikki toistensa kilpailijoita, eivätkä yhteiseen tavoitteeseen pyrkivä tiimi.

Mikage-seminaarin Black Rose -duelisteilla on Student Councilin duelisteista poiketen valkoiset housut ja vaihtelevan sävyinen tumma takki. Näin he erottuvat taas selkeästi muista ryhmistä. Mikage-seminaarin duelistien värit ovat murrettuja (myös Mamiyan Rose Bride Groom -puku on murretun punainen, mutta kirkkaampi kuin duelistien puvut), mikä muistuttaa siitä, että pohjimmiltaan he ovat tavanomaisia verrattuna oikeasti loistaviin, kirkkailla, puhtailla väreillä varustettuihin erityislaatuisiin Student Council -duelisteihin, joilta he vain ryöstävät lainaavat hetkellisen valokeilansa.

Nanami on siitä mielenkiintoinen tapaus, ettei hänen keltamusta duelistipukunsa sovi oikein mihinkään ryhmään, vaikka hän periaatteessa kuuluu oppilashallitukseen. Johtuisiko sitten siitä, että hän on fillerijaksoissa saamastaan erityishuomiosta huolimatta kaikista vähiten erityinen Student Councilin hohtavista ihmisistä. Hänessähän ei lopulta ole mitään muuta spottivaloon oikeuttavaa voimavaraa kuin kampuksen deitatuin poika veljenä. Valkoisen puute vaikuttaa aivan asialliselta, koska Nanamissa ei todellakaan ole mitään prinssimäistä.

Erittäin mielenkiintoinen puvustusyksityiskohta löytyy myös, kun verrataan Utenan ja Akion asuja.

Mustaa ja punaista. Ja näiden kahden väliltä yllättäen löytyykin valtava, ruma konflikti (tai mahdollisesti petite, punaiseen mekkoon pukeutunut konflikti, jos halutaan olla aivan tarkkoja). Punaisesta mekosta tulikin mieleeni, että samoja värejä  käytetään myös Utenan ja Himemiyan haarniskoissa…

Tämä on luultavasti ennen kaikkea tyylikkyyden vuoksi, mutta komea kolmiodraama on joka tapauksessa, eivätkä värivalinnat ainakaan pahenna sitä. Varsinkin, kun Akio siviiliasussaan pitää yllään Himemiyan Rose Bride -värejä. Epaulettitupsujen turkoosikin löytyy takatukkaa kiinni pitävästä pallurasta. Vaatteiden väriskaala erottaa tavallaan siis tämän kolmikon omaksi ryhmäkseen. Punainen, musta ja valkoinen ovat tärkeitä, toistuvia, ja mielestäni kaikkein merkityksellisimpiä värejä sarjassa, joten ei ihme, että Utenan, Akion ja Himemiyan akseli kuluttaa kaikkia kolmea – Himemiya on ainoa, joka ei saa mitään valkoista (sitä on toki hänen seifukussaan, mutta se tuskin merkitsee mitään), hänhän on prinsessa eikä prinssi.

Mustaa käytetään paljon takaumissa ja vielä hyvin huomiota herättävästi peittämässä hahmojen kasvoja. Monien mustaan pukeutuneiden henkilöiden motiivit liittyvät myös kiinteästi menneisyyteen. Takaumat taas merkitsevät tässä sarjassa henkisesti kivuliaita hetkiä hahmojen elämässä. Väri (tai epäväri, ihan miten vain) liittyy  siis olennaisesti menneisyyden lisäksi tuskaan. Myös Mikage-seminaarin sisäistä angstiaan höyryävät duelistit kantavat mustia ruusuja ja pukeutuvat tummiin takkeihin. Akio ja Himemiya erottuvat muusta joukosta tummaihoisina, samoin kuin Dios, ja kaikkien kolmen perustilaa voisi kuvata varsin tuskalliseksi. Niin ja tietysti musta on sekä pahaaenteilevän synkkä että leimuavan tyylikäs väri.

 

Punaista löytyy sarjassa paitsi aiemmin mainitulta triiolta (Utenalta tosin mainittavan vähän), myös Tougalta, jonka perimmäinen väri on punainen, vaikka hänen univormunsa onkin kokonaan valkoinen. Ja sitten on tietysti punaisuuttaan kimalteleva Akio-auto. Punainen merkitseekin sarjan kontekstissa mielestäni kolmea asiaa, jotka linkittyvät toisiinsa. Ensimmäinen merkitys on intohimo/seksi. Tougahan on Ohtorin koulun virallinen mieshuora ja Akio hänen suuri idolinsa. Akio-auto taasen symboloi yleisen konseksuksen mukaan seksiä ja on sattumoisin myös sarjan näkyvimpiä fallossymboleita.

Toinen punaisen merkitys on valta. Akio toimittaa rehtorin virkaa ja Touga on Student Councilin puheenjohtaja. Molemmat pyörittävät muita oppilaita ympärillään sellaisella volyymillä, että Death Noten Light ja Code Geassin Lelouchkin ovat jäädä jalkoihin. Himemiyan harjoittama manipulointi on katsojallekin suureksi osaksi piilossa, ja juuri äärettömän salakavalan hienovaraisuutensa takia niin tehokasta. Vallasta päästäänkin sen ikuiseen vastapariin, korruptioon, jonka nostaisin punaisen huomattavimmaksi merkitykseksi varsinkin Apocalypse Arcin eli viimeisten jaksojen kannalta. Valta ja seksihän perinteisesti johtavat viattomuuden menetyksen kautta turmellukseen, seksi on kova vaikutuskeino ja korruptio lisää vallanhimoa. Tämän noidankehän syövyttävä vaikutus näkyy erityisen selvästi juuri Akiossa ja Himemiyassa, jotka erottuvat ihonvärinsä ansiosta muista henkilöistä.

Valkoinen taas, kuten mainittu, on prinssin väri ja samalla väri kaikelle sille, mitä prinssi perinteisesti edustaa. Rohkeus, epäitsekkyys, altruismi, puhtaus ja niin edelleen. Dios, tarinan alkuperäinen valkoiseen pukeutunut prinssi, puolustaa heikkoja ja pelastaa prinsessoja, mutta hän jää varsinaisista tapahtumista taustalle passiivisena, abstraktina olemuksena. Ja sitten mietitään, keillä muilla sarjassa onkaan kokovalkoinen univormu – Tougalla, Akiolla (prinssi-moodissa) ja Rukalla. Jokainen heistä on aktiivinen  toimija tarinassa, ja kaikki ovat manipuloivia sikoja, jotka eivät kaihda keinoja päämääränsä saavuttaakseen. He myös uskottelevat olevansa prinssejä ja ovat maskuliinisuuden perikuvia leveine hartioineen ja päätähuimaavine pituuksineen.

He kuitenkin vain jäljittelevät prinssiä omaksi hyödykseen kääntäen siten valkoisen merkityksen päälaelleen. He pukeutuvat valkoiseen, mutta on huomattava, ettei Himemiya anna kenellekään Utenan lisäksi milloinkaan valkoista ruusua (edes silloin, kun Utena ei ole johtava duelisti). Sen sijaan Shiori taittaa Himemiyan ruusupensaista valkoisen ruusun Rukalle niin brutaalilla tavalla, että paljastaa samalla itse sitä ymmärtämättä Rukan näennäisen prinsseyden todellisen pohjan.

Mistä päästäänkin ruusuihin, joita on koko ajan kaikkialla ja kaikissa sateenkaaren väreissä kerrontaa monipuolistamassa. Erityisen näkyvästi ruusut esiintyvät varsinkin kuvan päällä pyörimässä tai kuvan reunoille hetkellisesti ilmestyvinä ruusukehyksinä, kun ne eivät edes yritä asettua luonnolliseksi osaksi tapahtumia, vaan näyttävät tarkoituksellisen päälleliimatuilta. Ne osoittavat katsojille ja henkilöille tärkeitä kohtia, esittelevät uusia henkilöitä, erottavat muistoja nykyhetkestä ja merkitsevät näkökulmaa, kaikki tämä onnistuu vaihtelemalla ruusujen väriä hahmon mukaan. Väritulkinnan kannalta kenties tärkeimmät ruusukehykset löytyvät koko sarjan ensimmäisestä kohtauksesta, joka selittää sen, miksei Utena tarvitse muuta valkoista kuin ruusunsa ja duelistiasunsa koristeet.

Aluksi esitellään vanhempansa traagisesti menettänyt prinsessa punaruusuisten kehysten kanssa. Tämä luo punaiselle vielä yhden merkityksen; se on prinsessan väri (Myös Himemiyan ympärillä pyörivät ruusut ovat usein punaisia). Sitten saapuu valkoinen prinssi häntä lohduttamaan, mistä tyttönen inspiroituu niin paljon, että päättää itsekin ryhtyä prinssiksi. Ja voilà! Valkoinen on sotkenut punaisesta vaaleanpunaista!

Huomioi prinsessan tosi hyödyttömästi roikkuvat kädet.

Näin ollaan päästy Utenan kenties tärkeimpään väriin, vaaleanpunaiseen (tätä sarjaa saatte muuten loppupeleissä kiittää Linkin ulkoasusta, sillä Utena iskosti aikoinaan päähäni, että pinkki on väreistä coolein). Utenan sankaruudesta kertovat lukuisat vaaleanpunaiset yksityiskohdat sarjassa, duelistisormusten ruususineteistä Maailmanlopun porttia kieräviin ruusuköynnöksiin. Vaaleanpunainen on kuitenkin sarjassa myös Utenan prinsessaväri, mikä kertoo, ettei hän vielä ole prinssi sanan varsinaisessa merkityksessä.

Nyt kun kävin läpi kohtauksia, joissa ruusukehyksiä on käytetty, silmään pisti erityisesti jakson 18 kohtaus, jossa Tsuwabuki muistelee, mitä Utena ja Himemiya ovat aiemmin sanoneet hänelle siitä, mitä aikuisuus on. Muisto Utenasta, samoin kuin aiempi muisto Mikagesta ja Nanamista, on kehystetty Tsuwabukin omalla värillä, keltaisella, mutta muisto Himemiyan kaksimielisestä vitsistä punaisella. Mitäs minä sanoinkaan punaisesta ja seksistä?

”Me Utenan kanssa teemme yhdessä paljon aikuisten juttuja IF YOU KNOW WHAT I MEAN”

Kiitos sinulle, joka jaksoit lukea koko tarinan. Olenko unohtanut jotain mielenkiintoista tai saanut itseni näyttämään naurettavalta puhumalla puuta heinää jostakin? Utena on minulle sydämen asia, joten arvostaisin palautetta.