Joulukalenteri 2010 – 7. päivä

7.12.2010 kello 09:15

Tervetuloa Missing Linkin järjestysnumeroltaan toiseen joulukalenteriin! Ensimmäinen löytyy sivupalkista ja lisää infoa täältä.

Tällä kertaa koko joulu menee ihmissuhdesotkujen selvittelyksi, kun sihtaan katseeni joukkoon loisteliaita hahmopareja, ja raapustan ajatuksiani näiden hahmojen välisistä dynamiikoista. Vastauksia haetaan muun muassa kysymyksiin siitä, mikä tekee kahdesta yksittäisestä hahmosta kiinnostavan parin, millaiset asiat saavat parin jäämään mieleen ja millaisia parisuhteita Arana tykkää kytätä viihteessään.

Yleisötehtävä: Oletko joskus törmännyt Päivän Paria epäilyttävästi muistuttavaan toiseen pariskuntaan? Ilmianna heidät!

Laura Roslin ja Bill Adama

”Käyksä tääl usein?”

Parisuhdeluokitus: romanssi
Mistä he ovat: Battlestar Galactica; cylon-robotit tuhoavat valtaosan ihmiskunnasta, ja selviytyjät lähtevät etsimään uutta kotia vanhan Galactica-taisteluaseman johdolla.
Keitä he ovat: Syöpää sairastava opetusministeri josta leivotaan selviytyjien uusi presidentti ja eläköitymistään katastrofin myötä lykännyt laivaston sotilaskomentaja.

Koko Galactican aikana en jaksanut investoida mitenkään ihan hirveästi mielenkiintoa ja jännitystä sarjan kauniiden ja nuorten hahmojen välisiin ihmissuhdedraamoituksiin. Varsinkin Apollon ja Starbuckin parisuhdetoilailut tuntuivat vähän väännetyltä ja jopa epämiellyttävältä setiltä (kuten niiden tietysti kuuluikin), vaikka hahmoista sinänsä tykkäsinkin. Sen sijaan keski-ikäisten laivaston johtajien suhde oli ehdottomasti suurin ja eniten squee-arvoja kerännyt shippini pitkiin aikoihin, kun maratoonailin sarjaa – niin söpö pari on kyseessä.

Ideologiset vastapoolit ovat tietysti myös aina kivoja, ja varsinkin alkusarjan aikana Roslinin ihmisoikeusmyönteinen oikeusvaltiohenkisyys ja Adaman tiukan kurinpidollinen ja hierarkkinen militäärimeininki tuottavat varsin mehukasta eripuraa parin välille. Tämä tuo tehokkaasti vastapainoa heidän romanttiseen jännitteeseensä, joka käy selväksi parin ensitapaamisesta lähtien. Erilaisista maailmankatsomuksista huolimatta yhteisestä ihmiskunnan selviytymisen päämäärästä ja varovaisesta kiinnostuksesta päästään kuitenkin sarjan edetessä rakentamaan erittäin nättiä suhdetta.

Poliittisesti korrekti hajurako ei ole kovin hienovarainen epäluottamuslause.

On aika hienoa, että vaikka kypsempään ikään päässeen väen ihmissuhteet eivät ole yhtä trendikkäitä kuin nuorison siloposkiset rakkausseikkailut ja troolovet, Galactica saa jonkun hassun jälkiteinitytön shippaamaan tällaista vanhempaa paria yhtä innokkaasti kuin mitä tahansa teiniromanssiangstia. Adama ja Roslin ovat kumpainenkin valtavan karismaattisia hahmoja, ja keski-ikäisyys tosiaan pukee heitä, vaikka Adaman näyttelijä Edward James Olmos näyttääkin superryppyisine kasvoineen aika muinaiselta.

Varsinkin länsimaisessa fiktiossa romanttisia parisuhteita käsitellään yleensä aika selvärajaisesti. Yleisölle tehdään selväksi sen lisäksi, että kaksi hahmoa voisi välillään lentelevien kemioiden ansiosta potentiaalisesti muodostaa parin, myös se, tuleeko heistä konkreettinen pari. Nämä kaksi eivät kuitenkaan missään vaiheessa varsinaisesti rupea heittämään rakkaudentunnustuksia ja sitten selkeästi styylaamaan; heidän välillään ei näy missään vaiheessa sellaista avainhetkeä, joka määrittäisi, että tässä kohtaa nämä kaksi muuttuvat potentiaalisesta parista tosiasialliseksi pariksi. Ja kuitenkin, vaikka mitään ei ruudulla sanotakaan, he lähentyvät sarjan kuluessa ja heitä katsoessa on helppo nähdä, että tällaiset normaalisti olennaisiksi koetut suhteen establisoivat kohtaukset on aivan tahallisesti jätetty pois. New Caprican löytämisjuhlissa heidät näytetään koko ajan yhdessä ja puolivillaisesti suunnittelemassa yhteistä tulevaisuutta, mutta tämänkään jälkeen he eivät muodollisesti päädy yhteen. Heidän suhteensa näyttää pysyvän limbossa, kunnes jossain vaiheessa käy selväksi, että Roslin itse asiassa käytännöllisesti katsoen asuu Adaman hytissä. Tällainen suhteen edistymisen epäsuora esittäminen sopii varsin hyvin siihen, että tässä tavoitellaan vanhempien hahmojen välistä kypsempää ja vähemmän tulisieluisen draamakasta suhdetta, kuin mihin yleisö on tottunut.



Ei haittaa että punkataan eri aluksilla, onhan meillä puhelimet! Awwwwz! <3

Aiheet: Hahmot, Joulukalenteri, Länsiviihde   RSS 2.0

« »


2 kommenttia

  1. stargay

    Nyyh, kaksi viimeistä kuvaa ei toimi. ):

    Starbuckin Sam/Leoben/Apollo -kuviossa on tavallaan jotain oudon kiehtovaa, mutta ainoa oikeasti mielenkiintoinen ja koskettava romanttinen ihmissuhde BSG:ssä on kyllä juuri Adama/Roslin. Se on kivasti siellä taustalla koko ajan eikä ole liian in your face, mutta sitten kun se saa enemmän ruutuaikaa, se on oikeasti kivaa katsottavaa. Lisäksi sen avulla paljastuu kummastakin hahmosta uusia ja erilaisia puolia, eli kaiken kaikkiaan aika onnistunut veto myös kässäritiimiltä.

    Roslin on kyllä muutenkin aika ihana, voisin heittää demokratian hiiteen ihan suosiolla jos saisin hänet johtajaksi.

  2. Arana

    No samperi mikähän siinä taas oli? Nyt pitäisi toimata jälleen.

    Roslin on tosi jees, mutta neljännellä kaudella aloin vähän tympääntyä siihen, että hänkin rupeaa olemaan tosi inessä Adaman militäärisisäpiiristelyssä. Helvettiin demokratia, nyt pelastetaan ihmiskuntaa meidän komentajasalaseuran ehdoilla, halusivat ne tahdottomat ja häiriköivät lampaat sitä tai eivät! Sinänsä en yhtään epäile, etteikö tämä olisi tehokkain lähestymistapa, mutta kun siellä loppupuolella kukaan, jolla olisi mitään oikeaa vaikutusvaltaa, ei pääse muistuttamaan CONFIDENTIAL-kyltin takana toimiville sotilaspiireille, että se porukka siellä laivastossa on muuten ihmisiä, eikä mikään muurahaisfarmi.

    Roslin olisi hieno johtonainen kyllä, osaisi toimia niin rauhan aikaan kuin kriisissäkin. Ja uuhaah, mikä pokerinaama (jatkuva hymyily tosin uhkaa välillä tuntua aika limaiselta politisoinnilta, mutta silti!)

Kommentoi tätä kirjoitusta



 

Tämä blogi pyörii WordPressin voimalla. Amaryllis-teema © Anda 2009. RSS: kirjoitukset / kommentit.