Joulukalenteri 2011: 9. päivä – eksynyt jääkuningatar

9.12.2011 kello 09:00

Tervetuloa Missing Linkin kolmannen joulukalenterin pariin! Tällä kertaa aiheena on hahmosuunnittelu, eli kohdistan joka päivä valokeilan tietyn hahmon tai hahmoryhmän visuaaliseen ulosantiin. Ihkutusta on siis luvassa, mutta aivan pinnalliseksi ei kuitenkaan ole tarkoitus jäädä. Odotettavissa on myös pohdintaa muun muassa siitä, miten hahmodesign ilmaisee hahmon olemusta ja persoonallisuutta ja miten se vaikuttaa koko sarjan tunnelmaan.

Illyria (Angel)

Ihmisruumiiseen juuttunut muinainen jumala tuijottaa vastustajansa maanrakoon.

Lähes kaikki Joss Whedonin kulttisuosikkivampyyrisarjojen Buffy ja Angel vakinaamat saavat jossain vaiheessa pimeän vastineensa, oli se sitten kokonaan eri henkilö tai vain pimeillä poluilla trippaileva versio samasta hahmosta. Buffyllä on Faith, Gilesillä Ethan Rayne, Willow’lla Vamp!Willow ja Dark Willow, Angelillä Angelus ja niin edelleen. Kenties mielenkiintoisimmin käytetään kuitenkin Angelin ydinjengiin kuuluvan supersuloisen ja vähän omituisen fyysikkonörtti Fredin pimeää puoliskoa, muinaista Illyria-jumalaa, joka nousee silmissäni myös sarjan parhaaksi naishahmoksi (mikä ei sinänsä ole vaikeaa, kun miehiset suojeluvietit ja jääkaapit häiritsevät sarjan muun naiskauneuden dramaattista edustavuutta aika lailla).

Sekä Frediä että Illyriaa näyttelee iki-ihastuttava Amy Acker, joten ymmärrettävästi Illyrian ulkonäkö on haluttu saada erottumaan Fredin ulkonäöstä mahdollisimman hyvin. Fred on kauttaaltaan lämmin hahmo. Hän on niin suloinen, ettei oikein vakuuta, vaikka yrittääkin välillä hypähdellä pimeällä puolella. Illyria taas on ikivanha kaiken yläpuoliseksi itsensä kokeva olento. Fredin silmät ja hiukset ovat lämpöisen ja luonnollisen ruskeat; Illyrian silmät ja hiukset taas ovat jäätävän siniset. Fredin poskia pyöristää pehmentävä puna, kun taas Illyrian kasvot näyttävät lommoisilta ja kalpeilta sinisen meikin ansiosta.

Päivä ja yö.

Hahmot myös käyttäytyvät eri tavoin, ja Acker ottaa kaiken irti vaihtuvista rooleista. Ruskeasta siniseen vaihtaessaan hän muuttaa totaalisesti ele- ja ilmekieltään sekä tapaansa liikkua ja puhua. Fred käyttäytyy ystävällisesti ja ujosti – monesti silloinkin kun ei olisi välttämättä tarvetta, mistä tietysti syntyy lisää hassunsöpöjä tilanteita. Illyria taas mulkoilee ympäriinsä valtavat jääsilmät ammollaan kuin maailma olisi hänelle liian pieni ja mitätön. Fred rakastaa maailmaa ja nauttii pienistä asioista. Illyria halveksuu maailmaa ja yrittää pakon edessä ymmärtää sitä hämmentyneenä ja vihaisena. Fred on hymyileväinen, Illyria ilmeetön. Hänen ilmeettömyytensäkin toisaalta antaa läpi tunteita, jotka tekevät hänestä syvemmän ja kauniimman hahmon. Hän on suurenmoinen olento vangittuna pieneen maailmaan, mutta ilman tarpeeksi voimia hallita sitä.

Illyrian näkyvä tunneskaalakin on sävyltään kylmä, lakoninen ja etääntynyt.

Illyrian lookissa on selvästi haettu jotain ylimaallista ja suureellista – myöskin kontrastina Fredin söpöön idyllisyyteen. Acker handlaa hommansa niinkin hyvin, että on ilmeiden ja liikkeiden perusteella täysin ilmeistä, kummasta hahmosta on kyse, vaikka Illyria välillä tekeytyykin Frediksi. Acker aivan kirjaimellisesti tekee näyttelytyylillään valtavan osan hahmon ulkonäköä.

2000-luvun alun genresarjan budjetti- ja aikataulutusongelmien vuoksi Illyrian maskeeraus toki vaihtelee hieman joka jaksossa ja näyttää muutenkin ehkä vähän pöhlöltä ja enemmän sarjakuvahahmolle kuin live action –hahmolle sointuvalta. Siinä on silti myös jotain äärimmäisen coolia. Sarjan perusdemoniölliäiset aiheuttavat yleensä ulkonäkönsä puolesta lähinnä haukotuksia, mutta Illyrian ihoanuolevan mustanpunaisen haalarin ja sinihehkuisen maskeerauksen muodostama supersankarilook yhdistettynä tyhjinä ammottaviin silmiin luo todella vaikuttavan hehkun hahmon ympärille.

On Illyriasta toki sarjakuvaakin tehty, ja kieltämättä istuu aika nätisti. Kämmenellä taitaa tanssahdella mini-Fred.

Aiheet: Hahmot, Joulukalenteri, Länsiviihde, Taide ja tyyli   RSS 2.0

« »


2 kommenttia

  1. Ilona

    Hahaa! Jotenkin osasin arvata, että Fred/Illyria on taatusti tällä listalla mukana! Nyt iski taas hirmuinen tarve maratoonata Angelin loppu läpi, ihan vaan Illyrian takia. <3 Great minds think alike, eli aivan sattumalta miunkin luukussa on tänään Whedon -aihetta :D

  2. Arana

    Illyria on vaan niin kova! Illyrian ensiesiintyminen oli myös ensimmäinen kerta kun huomasin, että Acker osaa näytellä. Itse olen miettinyt noiden sarjakuvien lukemista Illyrian takia, koska se on tuossakin niin kuuma beibe, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi.

Kommentoi tätä kirjoitusta



 

Tämä blogi pyörii WordPressin voimalla. Amaryllis-teema © Anda 2009. RSS: kirjoitukset / kommentit.