Kevään 2013 ensivaikutelmia: Karneval, Hataraku Maou-sama!, Attack on Titan & Devil Survivor 2

15.4.2013 kello 19:54

Karneval

Karneval ihana yogi ihana tsukumo

Sirkus-puolustusjärjestön ihanat taistelijat Tsukumo ja Yogi saavat tehtäväkseen suojella takaa-ajettuja päähenkilöpoikia.

Jaksoja katsottu: 2/13
Innostustaso: 4

Karneval-mangalla on sarjana kaksi heikkoutta, jotka saavat sen alkuun vaikuttamaan heikommalta kuin se onkaan. Ensinnäkin se alkaa melko hitaasti ja toisekseen sillä ei ole selkeää, yksikertaisesti ilmaistavaa alkupremissiä. Animeversio vetää varsin pätevästi monet mangan alun turhat kiemurtelut suoraksi, mutta siitä huolimatta ensimmäiseen jaksoon puristetut haahuilut jättävät käteen varsin vähän. Sarja lähtee tynnyrikasvaneesta albiinopojasta, joka etsii tapaamansa pommitaituritsunderepojan avustuksella kadonnutta isovelihahmoaan, mutta varsinainen tarina alkaa vasta toisen jakson puolivälissä kansallisen puolustusjärjestö Sirkuksen haaliessa pojat suojiinsa. Tästä soppaa kiehutellaan hiljalleen laajemmaksi ja mielenkiintoisempia elementtejä tuodaan mukaan vähitellen.

Toinen jakso on jo huomattavasti parempi kuin heikoksi jäänyt ensimmäinen, ja hajanaisuus ja poukkoilevuus vaivaavat vähemmän, vaikka eivät olekaan kokonaan kadonneet. Animaatiotyyli ja hahmodesignit toimivat, vaikka mangan nätteyden tasolle ei olla tietenkään pääsemässä. Sarjan värienkäyttö pisti silmään siinä mielessä, ettei se tunnu löytäneen itselleen aivan omaa skaalaansa, vaan kirkkaat ja tummat juoksevat iloisesti käsi kädessä ja toisinaan ruutuun poksahtavat vahvat mustat taustat tuntuvat ehkä vähän liiankin voimakkaalta visuaaliselta elementiltä. En kuitenkaan sano vielä tässä vaiheessa, ettei sarjan visuaalinen ilme toimi, sillä monet kohtaukset itse asiassa näyttävät erittäin hienoilta. Tyylipiirteiden kokonaisuus tuntuu silti jännän eklektiseltä.

Heikohkosta alusta huolimatta lämpenin varsinkin kakkosjaksolle, joka tavoittaa jo varsin kivasti alkuperäismangan söpöilyhengen. Sirkuksen aluksia kunnossapitävät ja valvovat monitoimilammasrobotit esimerkiksi ovat juuri niin ihania ja höpösiä kuin mangassakin. Tällä pohjalla olen valmis luottamaan siihen, että Karneval toimittaa kiitettävän ihanaa settiä.

Hataraku Maou-sama! / The Devil is a Part-Timer!

Maou-sama

Purilaisia pyörittämään päätynyt demonikuningas tapaa arkkinemesiksensä matkalla töistä kotiin.

Jaksoja katsottu: 2/13
Innostustaso: 4

En ihan odottanut tältä sarjalta mitään komedianihkeilyasenteeni vuoksi, mutta tähän mennessä Maou-sama on yllättänyt erittäin positiivisesti. Omasta maailmastaan hävittyjen valloitusaikeiden jälkeen paennut demonikuningas Satan päätyy uskollisen kenraalinsa kanssa moderniin Tokioon ja paikallisen purilaisketjun palkkalistoille henkensä pitimiksi Sadao-nimen alla. Demonivoimat kun käyvät meidän maailmassamme säästöliekillä, joten niihin pakolaiset eivät voi tukeutua.

Sadao on hellyttävän innostunut ja ylpeä uudesta työstään ja työosaamisestaan, ja hänen nopeaa sopeutumistaan on hirveän hauska seurata. Sarjan fiilistä dominoiva komediapuoli ei perustu slapstickkiin vaan vetää suuren osan kuivasta, mutta sympaattisesta huumoristaan kontrastista. Suuren demonikuninkaan suorastaan harmiton omistautuneisuus möhnäduunilleen on hirveän mukavaa katsottavaa. Samalla tavalla huvittavaa on tapittaa Sadaon perässä Tokioon saapuneen ja kiikkiin  jääneen Emilia-sankarin sadan jenin surkealla pikkupuukolla suorittamia uhkailuja.

Sarja myös näyttää nätiltä. Hahmodesigneja on muokattu onnistuneesti alkuperäisranoben isopäisistä ja paljon nuoremman näköisistä designeista tasapainoisempaan ja miellyttävämpään suuntaan. Hahmot ovat mukavan ilmeikkäitä, ja varsinkin Sadaon leveällä suulla väännetään mitä maukkaimpia virneitä ja irveitä.

Tähän mennessä sarja on siis moninkertaisesti ylittänyt olemattomat odotukseni. En ole kuitenkaan aivan vakuuttunut siitä, kestääkö sen asetelma pitkällä tähtäimellä, sillä komedioilla on tapana jäädä junnaamaan paikallaan, vaikka muutama ensimmäinen jakos tuntuisikin tuoreelta ja hauskalta. Kakkosjakso toi kuitenkin mukanaan salaperäisiä tekstiviestejä, maanjäristyksiä ja tuntemattomia uusia vihollisia, jotka herättivät toivon siitä, että katsojan mielenkiintoa jaksetaan pitää yllä luomalla muuttuvia ja eteneviä juonirakenteita.

Shingeki no Kyojin / Attack on Titan

Kylänväki päätyy alkupaloiksi.

Jaksoja katsottu: 2/25
Innostustaso: 3½

Mielenkiintoisista lähtökuopista erittäin vahvan ohjauksen voimin ponkaiseva Attack on Titan on alkunsa perusteella ehdottomasti katsomisen arvoinen paketti. Voimakas ja selkeä visuaalinen tyyli paksuine ääriviivoineen ja ruskeansävyisine värimaailmoineen tukee tarinan lohduttomuutta.

Hahmosarjalta Attack on Titan ei kuitenkaan sääli kyllä vaikuta. Pääkolmikko toimii tarinan ja maailman tarpeisiin, mutta en usko, että hahmopuolella tulee tapahtumaan mitään mullistavaa. Kukaan pääkolmikosta ei ainakaan alkujaksoissa löytänyt tietään lähellekään sydäntäni, eikä enemmän maailmanrakentamiseen keskittyvä käsikirjoitus tunnu aikovan syventää hahmokaartiaan mainittavan paljon. Kun tiedämme hahmojen lähtökohdat, heidät on varsin helppo sijoittaa muottiinsa ja jättää sinne koko loppusarjan ajaksi. Varsinkin pääpoika vaikuttaa pliisulta tapaukselta geneeriselle tasolle jäävässä supermotivoituneessa vihaisuudessaan.

Maailma sen sijaan vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta, ja kiinnostus ihmisiä syöviä ja oikeaoppisen karmivalla tavalla flegmaattisesti haahuilevia humanoidijättiläistitaaneja kohtaan herää nopeasti. Ohjaus onnistuu tuomaan erittäin hyvin esille titaanien edessä käytännössä puolustuskyvyttömien kaupunkilaisten kauhun ja epätoivon jättiläisten tunkeutuessa kaupunkia tuhoamaan. Tulen kuitenkin olemaan pettynyt, jos titaanien alkuperästä tai olemuksesta ei saada jänniä lisätietoja sarjan edetessä. Sarjan jääminen pelkäksi komeasti animoiduksi titaanientapposeikkailuksi tuntuisi jännän maailmanrakennuksen haaskuulta.

Devil Survivor 2 the Animation

Devil Survives maybe

Pääkolmikko kohtaa maailmaa terririsoimaan saapuneet demonipokemonit.

Jaksoja katsottu: 2/13
Innostustaso: 2

Vuonna 2011 animeksi sovitetun Persona 4 -pelin tavoin tämä saman pelifirman toisen tuotoksen animesovitus vaikuttaa alun perusteella epämääräisen lupaavalta, mutta saman ohjaajan käsissä Devil Survivorinkin toteutus keikkuu pliisuuden rajoilla. Persona 4 jäi aikoinaan omalla katsomislistallani yhteen jaksoon, mutta katsotaan, josko Devil Survivorin keskinkertaisuuden alle kätkeytynyt kiintoisuuden siemen vaikka saisi huomioni säilymään pitempään. Kännykkäpokemonit maailman tuhoa estämässä olisi teoriassa siisti konsepti, mutta mikään alkujaksoissa tapahtunut ei tunnu yhtään siistiltä.

Hahmopuolessa ei ole kehumista. Päähenkilö on jälleen jätetty täysin tyhjäksi ihoksi, jonka keskeinen rooli ja tylsääkin tylsempi taito toimia kaikkein oikeimmalla tavalla joka tilanteessa enemmän ärsyttää kuin ihastuttaa. Wingman-roolissa toimivasta eläväisemmästä ja epävarmemmasta parhaasta kaverista sen sijaan tykkään. On kuitenkin todennäköistä, ettei tämä saa juurikaan mitään omaa tekemistä, vaan että tämän pääpojan parhautta kontrastin avuin korostava rooli tulee jatkossa raastamaan hermoja. Pääkolmikon tyttöjäsen sen sijaan on toistaiseksi yhtä mitäänsanomaton esitys kuin pääpoika.

Maailmaa romuttamaan ilmestyvät hirviötkin ovat aika laimeita ölliäisiä varsinkin ulkonäöllisesti. Animaatio tekee voitavansa, mutta näyttää auttamattoman halvalta. Odotukseni eivät ole suuret, enkä usko, että sarja pystyy yllättämään, mutta toistaiseksi kännykkä-appien kekseliäs käyttö ja ihmisten kuoleman ennustavan sivuston konsepti kannustavat jatkamaan.

Avainsanat: , , ,

Aiheet: Anime, Ensivaikutelmat  Tagit: , , , RSS 2.0

« »


3 kommenttia

  1. ai

    Shingeki no Kyojin -mangaa lukeneena voin sanoa, että hahmot kyllä kehittyvät. Pidän etenkin sarjan monipuolisista ja uskottavista naishahmoista, joita ei ole fanipalvelulla pilattu. Mutta jos et kiinny näihin hahmoihin, säästyt suurelta tuskalta…

    Lopuksi vielä: olen varsin pitkään tsekkaillut blogiasi, ja tykkään kovasti! Etenkin utena-mpd-star driver -vertailu oli kiinnostavaa luettavaa.

  2. Arana

    Moi, ja sori myöhäinen noteeraus, en työkoulukiireiden keskellä kerennyt silmätä blogia juurikaan parin viime viikon aikana. Kiva kuitenkin, että tykkäät kirjoituksistani! Siistiä, että tuo Utena-Pingurumpu-StarDriver-vertailu on iskenyt, koska se on ollut itselleni hirveän tärkeä ja antoisa projekti. Vertailupostauksia on kyllä tulossa lisääkin; olen vain vähän jumissa, kun openingien vertailu uhkaa venähtää ihan mammuttimaiseksi. :D

    Tässä vaiheessa täytyy kyllä myöntää, että olen alkanut innostua titaanianimusta enemmän. Hahmopuoli on alkanut näyttää kehityksen merkkejä, ja sarja on jo kerennyt tehdä jänniä asioita hahmoillaan.

    Yhä häiritsee kuitenkin se, etten oikein välitä tähän mennessä kenestäkään pääkolmikon jäsenestä. Varsinkin kuudennen jakson takaumat poksauttivat parikin verisuonta psykopaattivammakkeeksi paljastuvan Erenin kohdalla. Toisaalta taas sarja vaikuttaa menevän koko ajan ensemble-keskisempään suuntaan, mikä passaa hyvin, koska sivuhahmoissa on ihan kivan oloisia tyyppejä. Katsotaan miten tämä kehittyy jatkossa!

  3. Missing Link » Arkisto » Kevään 2013 animesatoa: Oregairu, Karneval ja Hataraku Maou-sama!

    […] mukavahkoksi mutta melko heikoksi esitykseksi. Ensivaikutelmia näistä sarjoista löytyy täältä ja […]

Kommentoi tätä kirjoitusta



 

Tämä blogi pyörii WordPressin voimalla. Amaryllis-teema © Anda 2009. RSS: kirjoitukset / kommentit.