Vallankumouksellinen tyttö vs. galaktinen nättipoika vs. kohtalokas kristalliprinsessa osa 6: Hahmot tarinassa

Osa 0: Esittely
Osa 1: Sankarit
Osa 2: Neidot pulassa
Osa 3: Pahikset
Osa 4: Kolmiodraamat
Osa 5: Maskotit

Utenassa oppilaskunnan hallitukseen mahtuu kaikenlaisia menneisyydentraumoja.

Nyt on käyty läpi erikseen tarinan sankari, sankaritar ja pahis, sekä kurkistettu lähemmin sarjan emotionaalisena keskuksena toimivaa kolmiodraamaa sekä hahmoja seuraavia pikkuotuksia. Keskeiset ja muistettavat hahmot eivät kuitenkaan missään nimessä rajoitu esiteltyihin rooleihin, vaan niin Revolutionary Girl Utena, Star Driver kuin Mawaru Penguindrumkin muistetaan myös erittäin vahvasta sivuhahmojoukkiostaan. Sarjat ovatkin hyvin hahmovetoisia, ja siksi kantavan tunnetason rakentaminen katsojan ja hahmojen välille tuntuu olevan kaikkien kolmen kerronnallisena tavoitteena. Senpä takia onkin syytä vilkaista vielä sarjojen hahmokaarteja kokonaisuudessaan.

He tuovat maailmaan vallankumouksen.

Utenassa keskeisten hahmojen määrä on melko suuri, ja käsittää pääkolmikon lisäksi muut duelistit – niin alkuperäiset kuin näiden taidot ryöstävät Black Rose Sagan feikkiduelistitkin – sekä joitakin merkittäviä hahmoja, jotka eivät koskaan pääse areenalle miekkaa heiluttamaan. Merkittävää on, että sarja antaa kaikille näille hahmoille vähintään jakson verran huomiota viiltävän syväanalyysin muodossa. Sarja onkin koetellut monen katsojan kärsivällisyyttä luottamalla hyvin formalistiseen toteutukseen. Aika joukko hahmoja käsitellään aina samarakenteisella jaksokaavalla, joka useimmiten päättyy siihen, että hahmo haastaa Utenan kaksintaisteluun ja häviää tälle.

Utena hallitsee kuitenkin itseään toistavan kerronnan kikat niin hyvin, että sen sijaan, että nämä taistelut kävisivät tylsiksi, ne käyttävät toistoteemaa näppärästi hyväkseen. Kun katsoja tietää, mitä tulee tapahtumaan, on mahdollista keskittää kaikki näkemys ja voima hahmojen tutkimiseen. Viimeiseen jaksoon mennessä suunnilleen kaikki hahmot, joilla on minkäänlaista roolia sarjassa, ovat käyneet läpikotaisin tutuiksi katsojalle.

Sarjan melko kyyninen asenne hahmojen käsittelyssä voi toisaalta olla melko vieraannuttavaa. Se ei epäröi näyttää jokaista hahmoa kompastelemassa ja räpiköimässä itse vesittämässään mutakuopassa. Utenan hahmot keikkuvat omastakin mielestäni monesti hyvin lähellä epäsympaattisuuden rajaa, mutta juuri se tekeekin heistä niin moniulotteisia ja mielenkiintoisia. Kyseessä ei ole iloisista väreistä huolimatta mikään pirteä tai edes erityisen miellyttävä miehitys, vaan Utenan hahmokaarti on aivan erityisen raskaasti ladattu porukka, ja siksi myös heidän seuraamisensa on raskasta katsojille. Sarja ei päästä hahmojaan eikä siten katsojaakaan helpolla.

He sädehtivät kirkkaina kuin tähtitaivas.

Jos Utenan hahmokaarti on melko laaja, niin Star Driverin kohdalla homma on karannut ihan käsistä. Sarja pyörittää päähenkilöiden ohella valtavaa määrää muita hahmoja enemmän tai vähemmän merkittävissä rooleissa. Suurin ero melko tasaisesti kullekin hahmolle valokeilaa lainanneeseen Utenaan löytyykin siitä, että Star Driverin hahmot saavat erittäin vaihtelevasti ruutuaikaa.

Tämä lähestymistapa tuo sarjaan viehättävän oikullisuuden elementin – on aivan mahdotonta tietää, keneen keskitytään seuraavassa jaksossa ja kuka sivuutetaan maininnalla. Pidän sarjan tavasta yllättää nappaamalla jakson fokukseen joku aivan epätodennäköiseltä tuntunut taho ja saattaa tämä tällä tavalla merkityksellisemmäksi yleisön silmissä. Tällainen odotusten herättely ja rikkominen toimii hyvin näppärästi juuri sen vuoksi, että sarja näyttää aluksi etenevän tismalleen samalla tavalla kuin Utena – kasa pikkupahiksia, jotka vuorollaan haastavat päähenkilön kaksintaisteluun – mutta se rikkookin näennäisen Utena-kaavan hyvin nopeasti. Utenassa on tosiaan aina hyvin selvää, että seuraava duelisti tulee olemaan joku hahmo tietystä hyvin suppeasta hahmoryhmästä, kun taas Star Driverissa haastajapooli jättää laajempana jännityksen varaa.

Star Driver ansaitseekin tunnustusta siitä, että se ei tyydy vain toistamaan esikuvansa kaavaa, vaan ryhtyy suorastaan leikittelemään sillä. Kolikon kääntöpuolena tämä hahmostrategia ei onnistu välttämättä kiinnyttämään katsojaa sivuhahmojen suureen joukkoon yhtä voimakkaasti kuin Utenan hyvin kaavamainen, mutta tehokkaasti käytetty fokuksensiirto. Toisaalta Star Driverin hahmot ovat ehkä juuri turhan kompleksisuuden karsimisen ansiosta sinänsä helpommin lähestyttäviä ja jossain määrin tykättävämpiä, vaikkakaan eivät yhtä mielenkiintoisia, kuin Utenan hahmot.

He ovat yhtä perhettä.

Penguindrumin hahmoedustusto on selkeästi suppeampi kuin Utenan ja Star Driverin. Tämä on olennainen valinta tekijöiltä, sillä Penguindrum perustuu rakenteellisesti kahta muuta vähemmän saman jaksokaavan toistoon ja enemmän etenevän juonen kertomiseen, mikä tarkoittaa, ettei hahmoille ajankäytön ja kerronnan selkeyden säilyttämisen vuoksi ole ollut mahdollista suoda yhteensä aivan yhtä paljon ruutuaikaa ja valokeilaa kuin formalistisemmissa kilpakumppaneissa. Koska hahmokaarti on kuitenkin pienehkö toisiin kahteen verrattuna, Penguindrum pystyy silti käyttämään kuhunkin hahmoon paljon aikaa ja pureutumaan näiden ajatusmaailmoihin, toiveisiin ja pelkoihin hyvinkin syvälle.

Penguindrum käyttää siis samaa lähestymistapaa kuin Utena. Jokainen yhtään merkittävämpi hahmo käydään läpi esimerkillisellä pieteetillä, ja heidän sisimmästään kaivetaan ne kaikkein ikävimmät ja likaisimmat salaisuudet katsojan nähtäville. Silti hahmoja ei koskaan alienisoida ja tehdä epämiellyttäviksi, vaan kaikista näytetään myös ne kauniit puolet. Vaikka Penguindrumkin on melko kyyninen hahmokirjoitukseltaan, sen hahmoja käsitellään kuitenkin ehkä vähän kevyemmin ja lämpimämmin kuin Utenan hahmoja. Tämä johtunee suureksi osaksi sarjan painottamasta perheteemasta, joka tuo hahmoja luonnollisesti yhteen.

Star Driver kohtelee hahmojaan siinä mielessä samalla asenteella, että se ei esitä ketään mustavalkoisessa valossa. Vaikka oikeastaan kaikki hahmot pelaavat toisiaan vastaan, he ovat silti sympaattisia tyyppejä. Utenasta ja Penguinsrumista Star Driver eroaa siinä, että se tosiaan käsittelee monta potentiaalisesti hyvinkin kiinnostavaa hahmoa valitettavan pintapuolisesti, eikä niihin enemmän huomiota saaneisiinkaan päästä aivan yhtä syvälle kuin verrokeissa. Star Driver tuntuu ottaneen aivan tietoisesti kevyemmän asenteen hahmojensa käsittelyyn: se haluaa pitää seikkailun tietyllä positiivisuuden asteella, eikä siksi rupea repimään hahmojaan kappaleiksi, toisin kuin kilpailijansa. Omaan makuuni Star Driver jää liian pinnalliseksi, eikä siksi pärjää toisille kahdelle, mutta pidän tätä tekijöiden sinänsä kunnioitettavan johdonmukaisena ja sarjaan sopivana valintana, enkä suinkaan epäonnistuneena hahmojenkäsittelynä. Se ei vain satu istumaan omiin makuihini yhtä hyvin kuin toisten sarjojen tyyli.

Kaikki kolme sarjaa ansaitsevat kunnianmaininnan vahvoista naishahmoistaan. Hahmokaartien sukupuolijakaumat ovat melko tasaiset, eivätkä naiset jää miehiä heikommiksi tai näkymättömämmiksi toimijoiksi. Star Driverissa pikemminkin päin vastoin suuri osa antagonistisalaseura Glittering Cruxin alkuperäisistä johtohahmoista on itsenäisiä, mieskätyreitään komentavia naisia – ja samalla pitkälti sarjan hahmotarjoilun parasta antia. Penguindrumissakin valovoimainen näyttelijätär Yuri Tokikago on mielestäni selvästi olemukseltaan voimakkaampi hahmo kuin vastaparinsa, pehmeämmin esitetty Keiju Tabuki. Utenankin neitiosasto toimii vähintään yhtä suurella volyymillä kuin herraosasto, vaikkakin monesti huomattavan eri tavoin. Sarjan tytöt eivät nimihahmoa lukuunottamatta ole jämähtäneet sen enempää prinssin esittämiseen kuin sellaiseksi pyrkimiseenkään, toisin kuin valtaosa prinssikompleksisista mieshahmoista. Neitokaisilla on toisaalta tietenkin omat häiritsevät päähänpinttymänsä, joten heitä ei myöskään koroteta jalustalle.

Kukin sarja rakentaa hahmokaartistaan jonkinlaisen pelin, jossa kaikki kilpailevat omalla puolellaan kaikkia muita vastaan ja pyrkivät samaan päämäärään muiden kanssa mutta omista syistään. Lisäksi eri tahot muodostavat liittoutumia keskenään. Utenassa ja Star Driverissa tämä on erityisen selvää, sillä muut hahmot tulevat yksi toisensa jälkeen haastamaan päähenkilön päästäkseen tämän päihittämällä käsiksi johonkin itselleen tärkeään. Penguindrumissa taas hahmot omalla tahollaan pyrkivät saamaan kouriinsa mystisen ”pingviinirummun”, kaikki jälleen omista syistään. Penguindrum eroaa toisista kahdesta siinä, että sen päähenkilösisarukset ovat itsekin kilpailijoiden asemassa, eivätkä paikkaansa puolustavia voittajia.

Mikä sarjoista vetää siis pisimmän korren tässä erässä? Star Driver putoaa tuttuun tapaan jo alkukarsinnoissa, mutta tosiaan ehdottomasti lähinnä sen takia, etteivät sen sinänsä teknisesti varsin perustellut ja toimivat ratkaisut onnistu tyydyttämään henkilökohtaisia mieltymyksiäni yhtä hyvin kuin kilpailijansa. Toisten kahden välillä valitseminen onkin jälleen pahempi paikka. Utena on ehkä teknisesti vähän vaikuttavampi suoritus, mutta Penguindrum lämpimämpi. Kummankin sarjan hahmotyöskentely on kaikin puolin varsin erinomaista, joten tässä vaiheessa täytyy päättää erä tasapeliin.

Vieläkään ei päästä aivan hahmoista eroon, sillä ensi kerralla luvassa ihmettelyä sarjojen ääninäyttelystä.