Tervetuloa Missing Linkin kolmannen joulukalenterin pariin! Tällä kertaa aiheena on hahmosuunnittelu, eli kohdistan joka päivä valokeilan tietyn hahmon tai hahmoryhmän visuaaliseen ulosantiin. Ihkutusta on siis luvassa, mutta aivan pinnalliseksi ei kuitenkaan ole tarkoitus jäädä. Odotettavissa on myös pohdintaa muun muassa siitä, miten hahmodesign ilmaisee hahmon olemusta ja persoonallisuutta ja miten se vaikuttaa koko sarjan tunnelmaan.
Shiki
Vampyyriveikot näyttävät, että rumakin voi olla kaunista. Tai ainakin taiteellisesti intohimoista.
Kun noitaminA-ohjelmapaikan vampyyrikauhuttelu Shiki alkoi toissa kesänä, en voinut olla kummastelematta sarjan hahmosuunnittelua. Hahmojen valtavat, kulmikkaan silmät, terävät leuat, pikkuruiset pystynenät, ohuet torsot ja länkiraajat sekä tietysti kaikkiin ilmaansuuntiin mitä mielikuvituksellisimmissa kampauksissa sojottavat värikkäät hiukset saavat aikaan vaikutelman siitä kuin hahmosuunnittelija olisi pyrkinyt vääntämään hahmonsa mahdollisimman tyypillisiksi mangadesigneiksi ja ihan piruuttaan vetänyt kakki mangan stereotyyppiset piirteet niin överiksi, että tuloksena on kasa suorastaan groteskin näköisiä hahmomalleja.
”Et voi sanoa noin, minä olen kaunis!”
Monet sivuhahmot ovat hieman normaalimman näköisiä, kun hiusten ja silmien omituisuus ei korostu heissä yleensä yhtä paljon kuin keskeisemmissä hahmoissa, mutta hekin ilmentävät silti aina Shikille ominaista kulmikasta ja nuudelimaista hahmomuottia. Shikin hahmot eivät tosiaan hyvällä tahdollakaan ole kovin kaunista katsottavaa.
Tämä ei kuitenkaan ole aina automaattisesti huono asia. Sarjan hahmodesigntyyli on nimittäin äärimmäisen mielenkiintoinen ja toimii hyvin jännittävänä efektinä sarjan kokonaistunnelmassa. Hahmodesigneja lukuun ottamatta kaikki sarjan visuaalisuudessa on erittäin tyylikästä. Kuvakulmien ja liikeratojen käyttö on tehokasta ja efektit sopivat kauhusarjaan kuin kulmahammas verenimijän kitaan. Valojen, varjojen ja niiden kanssa kontrastoivien voimakkaiden animevärien kanssa on myös lähdetty ihailtavan rohkealle linjalle. Tätä yleistä visuaalista otetta vasten hahmosuunnittelun groteski omituisuus korostuu entisestään, mutta ei huonolla tavalla.
Ihan oikeasti pelottaa.
Päinvastoin kulmikkaat, äärityypitellyt hahmomallit saavat tapahtumat näyttämään vielä kummallisemmilta ja pahaaenteilevämmiltä kuin hillitymmällä ulkonäöllä varustetut hahmot voisivat. Osittain hahmosuunnittelun ruma tehokkuus perustuu myös designien yllättävyyteen. Vakavassa noitaminA-mysteerikauhuviritelmässä olisi helppo olettaa hahmojen näyttävän realistisemmilta ja ihmismäisemmiltä. Kauhuhan ei monesti toimi ollenkaan piirretyssä formaatissa juuri sen takia, että se on niin kaukana katsojan todellisuudesta. Live action –kauhutuotannot ovat tehokkaita siksikin, että hahmojen ilmeet ja eleet sekä mahdollisten mörköjen groteskius tulevat esiin paljon hienovaraisemmin kuin animaatiossa on mahdollista, ja katsojien on helpompi samaistua hahmojen pelkoon.
Shiki ottaa kuitenkin varsin onnistuneesti toisen lähestymistavan. Hahmot ovat niin ylityyliteltyjä, että ne näyttävät aika karmivilta jo valmiiksi. Kun tähän ynnätään sarjan naaman- ja ruumiinvääntelyt, ollaan oikeasti hyvin häiritsevän materiaalin äärellä.
Tämä kuvasto voisi toimia tehokkaasti päihdekampanjoiden yhteydessä.
Hahmojen silmät esimerkiksi saavat jo normaalitilanteessa korostuneen merkityksen niiden kulmikkaan muodon ja pupillin ympärillä epämiellyttävän selvästi erottuvan vaalean rinkulan ansiosta. Sarja leikkiikin nimenomaan silmien ja niiden ympäristön kanssa mitä mielikuvituksellisemmilla tavoilla hyödyntäen epäkonventionaaliset muodot täyteen mittaansa. Silmien kohdalla mollottavat mustat aukot, pahimmassa tapauksessa punaisella renkaalla höystettynä saavat vampyyrit näyttämään vielä epäinhimillisemmiltä.
Voimakkaiden negatiivisten tunteiden ja tuskan vaikutuksesta pienentyneet ja silmäluomea vasten ääriasentoon kierähtäneet mollottavat pupillit ja rypyt silmien ympärillä saavat aikaan aivan kipeitä ilmeitä. Tällaisilla jo valmiiksi kovin epäinhimillisillä kasvoilla on helppo vääntää ihmishahmojenkin inhimillisyysarvot miinuksen puolelle tarvittaessa.
Kaiken huippuna Shikin visuaalisessa ilmeessä on toki tiettyjen hahmojen tapa pukeutua kertakaikkisen friikahtaviin asukokonaisuuksiin, jotka saavat katsojien aivot sulamaan silkalla fabuloussillaan.
Lady Gaga ja haalarihauva
Unohtamatta tietenkään niitä hardcore-kampauksia. Tämän sarjan hahmosuunnitelijalla on selvästi ollut äärimmäisen hauskaa.
