Sugar Sugar Rune
Ihania taikatyttöjä kirpeällä maustetun makean nälkään.
Mangaka: Moyoco Anno
Julkaisulehti ja -aika: Nakayoshi (Kodansha), 2003-2007
Pokkareita luettuna: 8/8
Milloin löysin: 2009
Mistä kertoo: 10-vuotiaat noitakuningatarehdokkaat ja parhaat ystävykset Chocola ja Vanilla joutuvat kilpailemaan Taikamaan hallitsijan tittelistä ihmisten maailmassa keräämällä ihmisten tunteista muodostuvia kristallisydämiä.
Kun Sangatsu Manga alkoi julkaista Sugar Sugar Runea suomeksi, en olisi voinut vähempää välittää lapsellisen näköisestä taikatyttöhöpöilystä (on täysin mahdollista, etten ole aina osannut arvostaa tyttömäistä höpöilyä yhtä paljon kuin nykyisin). Petteri Uusitalon silloiseen Otaku-fanzineensä kirjoittama ylistävä teksti sarjasta (löytyy myös blogikirjoitusmuodossa täältä) herätti kuitenkin mielenkiintoni. Ennen pitkää innostuin kokeilemaan ennakkoluuloista huolimatta.
Eiköhän sarja sitten iskenytkin ja varsin kovasti. Sen ulkoasu yksinään on kovin vetävä. Niin paljon glitteriä, tähtiä ja sydämiä, sekä tietysti niitä muutama joulu takaperin ylistämiäni ihananihania vaatekokonaisuuksia, että sydän vallan pakahtuu pelkästä sarjan muistelemisesta. Hektinen ja tyyliltään uniikki ruutujako ja täyteen ahdetut sivut lisäävät myös panoksensa sarjan visuaaliseen ilotulitukseen.
Sarjan paukut eivät pääty sen ulkonäköön, vaan myös tarinasta ja hahmoista löytyy runsaasti iloa pienelle sydämelle. Chocola on ärhäkässä söpöydessään aivan valloittava päähenkilö. Tykkään siitä, miten hänen tyttömäisyytensä esitetään voimakkaina tunteina, reippautena ja itsevarmuutena ilman, että hänen täytyisi olla missään määrin poikatyttö. Alkuun tylsältä pehmytpöhmykältä vaikuttavan Vanillankin hahmokaari yllätti aikoinaan positiivisesti.
Moyoco Anno kertoo tyypillisimmillään tarinoita aikuisista naisista, eikä kaihda negatiivisiakaan näkökulmia. Nuorille tytöille suunnattu SSR on hänen tuotannostaan vähiten kyynisestä päästä, mikä tekee sarjasta monia mangakan muita teoksia positiivisemman tapauksen. Taianomaisuus ei kuitenkaan synny pelkästä söpöilypöfföilystä, vaan ennen kaikkea mangakan josei-puolelta mukanaan tuomasta särmikkyydestä ja uskaliaisuudesta.
SSR oli minulle kokonaisuudessaan ja kaikin puolin valtava yllätys. Sarja on sähäkkä, eloisa ja aito. Se myös onnistuu käsittelemään ihmistunteita paljon kypsemmin ja oivaltavammin kuin moni vanhemmalle yleisölle suunnatuista sarjoista. Myöhemmin lukemani Annon aikuisille naisille kynäilemät sarjat tuntuvat aina jäävän kiprakanihanan, kauniin ja kiireisen taikatyttöilyn varjoon.