Animevuoden 2011 vaarallinen matka

24.2.2012 kello 14:00

Vuosikatsaukset tuntuvat jäävän joka vuosi myöhempään, mutta ollaanhan tässä vielä alkuvuoden puolella! En hienoista aikomuksistani huolimatta saanut viime vuonna aikaan osavuosikatsauksia, mutta yritetään tänä vuonna uudestaan. Haluan kuitenkin tehdä koonnin viimekätisistä reaktioistani vuoden sarjoihin, sillä on ikävää, jos pelkät alkufiilikset jäävät roikkumaan ilman lopullista tuomiota. Viime vuonna tosin ensivaikutelmienkin kirjoittelu tahtoi jäädä vähän laiskaksi, mutta yritän petrata siinäkin tänä vuonna (en muuten kirjoittanut ensivaikutelmia talven sarjoista, ”hups”).

Animevuodesta 2011 jäi päällimmäisenä mieleen vahvojen sarjojen runsaslukuisuus. En katsonut yhtä paljon animea kuin vuonna 2010, mutta katsomistani suurempaa osaa voisin kehua katselekokemuksellisesti selkeästi keskivertoa paremmaksi. Toisaalta niitä erittäin heikkojakin esityksiä vaikuttaisi olleen aika paljon, mutta sain melko hyvin väisteltyä pahimmat möhlät.

Talvikauden sarjat saivatkin jo vähän kattavammat loppupäätelmät, joten jatketaan suoraan keväästä. Syksyllä 2010 alkaneeseen Star Driveriin en mene tässä sen syvemmin kuin sanomalla, että nautin sarjan katsomisesta ja etenkin sen asenteesta suuresti, vaikkakin kokonaisuus jäikin lopulta alle alkuhypen nostattamien odotusten. Lisää settiä Star Driverista löytyy tästä postaussarjasta.

Kevät

(ensivaikutelmia)

Kevät oli kokonaisuutena katsoen itselleni vahvin kausi, sillä katsoin loppuun kaikki sarjat, joita päädyin seuraamaan, eikä yhdenkään viimeiseen jaksoon pääseminen ollut missään määrin työlästä tai edes puuduttavaa.

Tiger & Bunny oli suoranaista rakkautta ensi silmäyksellä. Katsottuamme silloisen kämppiksen kanssa ensimmäisen jakson istuimme hetken hiljaa ja varmistimme sitten toisiltamme epäuskoisina, vaikuttiko sarja todella niin hyvältä kuin siitä jäänyt fiilis antoi ymmärtää. Tapitimme sarjan läpi yhdessä aika hysteerisissä meiningeissä ja rakastimme sitä koko sydämestämme sen lukuisista heikkouksista ja puutteista huolimatta. T&B kömmähtelee ja kompastelee vähäsen joka kulmassa, ja myötähäpeätilanteiden määrä kertyi sarjan mittaan kunnioitettavan suureksi. Se saa kuitenkin anteeksi isommatkin fibansa ihan vain olemalla valtaisan rakastettava ja suurisydäminen. T&B tietää olevansa vähän hassu sarja, ja pystyy siksi moneen otteeseen yllättämään nokkeluudellaan.

Hyvin tykättävän päähenkilökaksikon kemiat toimivat hyvin loppuun asti, ja heidän suhteensa kehittymisen seuraaminen lämmitti mieltä. Parin vanhempi osapuoli Kotetsu varsinkin varmisti paikkansa sydämessäni lisäyksenä lukuisaan äijäihastushaaremiini. Suurin osa muista hahmoista jää valitettavasti häiritsevän stereotyyppisiksi ja pintapuolisesti käsitellyiksi. Varsinkin Fire Emblemin flaming gay -kaakatus olisi voitu toteuttaa miljoona kertaa tahdikkaammin ja uskottavammin. T&B on kuitenkin siitä harvinainen sarja, ettei sen hukkaama potentiaali kuitenkaan jää ihan kauheasti potuttamaan sarjan yleisen ihastuttavuuden, näppäryyden ja tuoreuden ansiosta.

T&B: Istuvimmat tuotesijoittelut, kaunein bromanssi, fetisseimmät nilkat.

Lue koko artikkeli »

Aiheet: Anime  Tagit: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Kommentteja: 9 »


Vallankumouksellinen tyttö vs. galaktinen nättipoika vs. kohtalokas kristalliprinsessa osa 2: Neidot pulassa

16.2.2012 kello 22:13

Osa 0: Esittely
Osa 1: Sankarit

Prinsessa Ruusu linnassa, linnassa, linnassa…

Yhteistä Revolutionary Girl Utenalle, Star Driverille ja Mawaru Penguindrumille on myös se, että klassinen jatkuvasti pelastamista kaipaava sankaritar on tärkeässä roolissa kaikissa. On huomattava, että kyse on taas roolina hyvin perinteisestä prinsessakuvasta; neito pulassa on melko passiivinen hahmo, eikä toimi aktiivisesti juurikaan. Pulaan jäävän sankarittaren tehtävä tarinassa on pohjimmiltaan saada pelastava sankari näyttämään hyvältä, sillä tarinat kertovat yleensä enemmän aktiivisista toimijoista kuin tornissaan pelastamista odottelevista neitokaisista. Perinteiselle prinsessaroolille on hyvin ominaista myös se, että prinsessan ahdinko on päähenkilön suurin motivaatio ja liikkeelle paneva voima, minkä takia päähenkilön täytyy välittää prinsessahahmosta suuresti. Tässäkin kohtaa kaikki kolme sarjaa ovat suunnanneet yhtenevistä lähtökohdista aivan eri teille pulaan joutuvan neitokaisensa kanssa.

Mielenkiintoisesti kukin sarjoista asettaa näyttämölle sen ilmeisen prinsessahahmon lisäksi toisenkin prinsessakandidaatin, jota voisi ehkä sanoa jonkinlaiseksi varjoprinsessaksi. Jossain mielessä nämä hahmot ovat ehkä jopa ilmeisiä prinsessahahmoja oikeampia neitoja pulassa, vaikka eivät muodolliselta rooliltaan täysin täytäkään perinteisen prinsessahahmon kriteerejä.
Spoilereita vähän kaikista mutta merkittävimmin Utenasta. Lue koko artikkeli »

Aiheet: Analyysi, Anime, Hahmot, Vertailu  Tagit: , , Kommentteja: 2 »


Vallankumouksellinen tyttö vs. galaktinen nättipoika vs. kohtalokas kristalliprinsessa osa 1: Sankarit

13.2.2012 kello 14:17

Missing Link on tänään ilahduttanut internetsejä tasan kolmen vuoden ajan! Päivää sietää juhlistaa aloittamalla tämän kolmivuotishistorian eeppisin triplajuustoburgeri kolmesta hienosta sarjasta, joihin kiteytyvät kauniisti kaikki syyt siihen, miksi animea kannattaa katsoa ja miksi siitä blogaaminen on niin hauskaa.

——————-

Osa 0: Esittely

sankari-sd

Star Driverin Takuto on mallisankari.

Aloitetaan suuri mittelömme hahmoista, yhdestä sarjan kuin sarjan olennaisimmista ainesosista. Tarinan sankari on luonnollinen kandidaatti ensimmäiseksi vertailukohteeksi Revolutionary Girl Utenan, Star Driverin ja Mawaru Penguindrumin taistossa, sillä sankari on olennainen rooli kaikissa kolmessa. Tässä tapauksessa sankarin roolia ei tule sekoittaa päähenkilöön, vaikka ne usein kulkevatkin käsi kädessä, sillä kuka tahansa tohelo ei käy oikeasta sankarista – jollaisen prototyypin jokainen varmasti tunnistaa. Kukin sarja nostaakin hyvin perinteisesti rohkeuden, sinnikkyyden, itsenäisyyden, lempeyden ja epäitsekkyyden keskeisiksi luonteenpiirteiksi sankarilleen. Sankarit myös keräävät ihailua ja huomiota positiivisesti säteilevän, voimakkaan persoonallisuutensa voimalla, ja ennen kaikkea pelastavat hädänalaisia vaatimatta mitään vastineeksi toimien siten ihanne-esikuvina ja roolimalleina.

Näitä kolmea sankaria yhdistää sekin, että kullakin heistä on apuvälineenään taistoissaan tärkeä maaginen esine. Sarjojen sankarikuvat ovat samoista lähtökohdista huolimatta kuitenkin hyvin erilaisia ja eri tyylillä toteutettuja.

Teksti spoilaa lähinnä Penguindrumia. Lue koko artikkeli »

Aiheet: Analyysi, Anime, Hahmot, Vertailu  Tagit: , , Kommentteja: 5 »


Vallankumouksellinen tyttö vs. galaktinen nättipoika vs. kohtalokas kristalliprinsessa osa 0: Esittely

10.2.2012 kello 22:31

Pilvilinnoista, tähtitomusta ja pingviineistä, niistä on hienot sarjat tehty.

Animeskene kuohahti vuoden 2010 syksyn uutuussarja Star Driverista (alhaalla oikealla),  eikä aivan syyttä, sillä sarjan kirjoittajana hääri Yoji Enokido, eli sama tyyppi, joka viitisentoista vuotta sitten kynäili elitistiklassikon maineeseen nousseen Revolutionary Girl Utenan (alhaalla vasemmalla). Eikä tässä vielä kaikki, sillä vuoden 2011 kesällä alkoi pyöriä Mawaru Penguindrum (ylhäällä), Utenan aikoinaan ohjanneen Kunihiko Ikuharan uusi projekti. Enokido on vuosien varrella tehnyt muutakin, mutta Star Driverin lähtöasetelma, tyyli ja rakenne tekevät välittömästi selväksi, että sarja aikoo avoimesti haastaa Utenan. Samankaltaisuuksia riittää, eivätkä ne ole sattumaa. Ikuhara taas ei ole Utenan jälkeen tehnyt mitään merkittävää, joten hänen palaamisensa ohjaajan ja tällä kertaa myös käsikirjoittajan pallille oli skenessä iso juttu. Penguindrumin konkretian rajamailla tanssahteleva kerronta ja symbolikuorrutus tuovatkin välittömästi mieleen ohjaajan aikaisemman sarjan.

Utenassa prinssin urasta haaveileva Utena-tyttö sotkeutuu ystäväänsä puolustaessaan koulunsa oppilaskunnan hallituksen harjoittamiin salaisiin kaksintaisteluihin, ja päättää sitten vapauttaa taisteluiden palkintona toimivan hiljaisen luokkatoverinsa Himemiyan kiertopokaalin roolista. Star Driverissa puolestaan pirtsakan sankarillinen nuorimies Takuto muuttaa salaperäiselle saarelle, jonka varjoissa joutuu pian taistelemaan fetissibondageasuisia salareuran jäseniä vastaan suojellakseen Wakoa, yhtä saarta suojelevista pyhättöneidoista, joiden perässä salaseura on. Penguindrumissa taas veljekset Kanba ja Shouma päätyvät metsästämään mystistä pingviinirumpua pelastakseen kuolemansairaan sisarensa Himarin, jonka elinkaarta lahjapuodista ostettu tytön välillä valtaansa ottava pingviinihattu on pidentänyt.

Kaikkien kolmen sarjan alkuasetelmat ovat siis vähintäänkin omituisia, elleivät jopa suoranaisen pöljiä, mutta epätyypilliset lähtökohdat avaavat myös kiinnostavia mahdollisuuksia. Tällaisista lähtöpisteistä kun voidaan lähteä kuljettamaan tarinaa ihan mihin vain suuntaan. Kukin sarjoista ottaa omakseen heti varsin kiintoisan tyylillisen asenteen ja käyttää animaatio-mediaansa tehokkaasti hyväkseen. Ennen kaikkea nämä kolme ovat erittäin onnistuneita ja erikoisia sarjoja. Mutta mikä niistä onkaan paras ja miksi?

Lupailin Star Driverin alkaessa eeppistä loppuvertailua Utenan kanssa, mutta sen toimittaminen viivästyi niin ikävästi, että pistetään nyt pystyyn kaksinverroin eeppinen taisto, ja otetaan vielä kolmaskin kilpailija mukaan! Tässä kirjoitussarjassa vertailen kolmikkoa vähän joka kulmasta – niistä kun löytyy paljon yhdistäviä piirteitä, jotka on kuitenkin toteutettu himppusen eri tavoilla.

Huomaa, että tämä kisa ei missään nimessä ole kovin reilu taikka jännittävä, sillä olen nähnyt Utenan useita kertoja ja julistanut sitä suosikkianimekseni viisitoistavuotiaasta lähtien. Star Driverin ja Penguindrumin taas olen nähnyt kummankin kokonaan vain kertaalleen (vaikkakin joitain osia useampaan otteeseen). Tarkoituksena on siis lopulta enemmän pohtia sarjojen tekemiä ratkaisuja vertailevasti kuin jännätä sitä, mikä niistä on paras.

Aiheet: Analyysi, Anime, Vertailu  Tagit: , , Kommentteja: 13 »


Hevoskuiskaaja

5.2.2012 kello 12:24

Don Rosan kootut -julkaisun ensimmäisen osan elämänkertaosiossaan ankkamaestro Don Rosa kertoo, ettei lapsena välittänyt erityisen paljon Aku Ankasta ja kumppaneista, vaikka pitikin sarjakuvista kovasti. Ainoan poikkeuksen teki se ”hyvä piirtäjä”, jonka sarjoja kesti lukea. Myöhemmin se ”hyvä piirtäjä” osoittautui tietysti ankkahistorian tärkeimmäksi vaikuttajaksi eli Carl Barksiksi. Tämä kirjoitus ei kuitenkaan kerro Rosasta tai Barksista, vaan henkilöstä, jonka jokainen heppalehtiä pienenä lukenut muistaa sinä heppasarjakuvien ”hyvänä piirtäjänä” eli piirtäjänä, jonka tarinat erottuivat heppasarjisten harmaasta ja mitäänsanomattomasta massasta ylivoimaisella parhaudellaan. Kyse on siis meille suomalaisille Hevoshullu-lehdessä ilmestyneistä sarjakuvistaan tutuksi tulleesta Lena Furbergistä.

Kiitos Afurekon Cillalle tämän nostalgisen heppapiirtäjän palauttamisesta mieleeni. Esimerkit ovat 90-luvun alusta, koska ihanaisella kämppikselläni sattui olemaan juuri näitä vuosikertoja tarjolla luettavaksi. Alt-teksteissä ylimääräisiä visuaaliseen kikkailuun liittyviä huomioita.

Lumivalkeat höyhenet (Hevoshullu 10/1995)

Lue koko artikkeli »

Aiheet: Analyysi, Hahmot, Länsiviihde, Nostalgia, Taide ja tyyli, Vertailu   Kommentteja: 11 »



 

Tämä blogi pyörii WordPressin voimalla. Amaryllis-teema © Anda 2009. RSS: kirjoitukset / kommentit.