Tänään puriloin läpi ruutu ruudulta viime vuoden aikana minuun kaikkein suurimman vaikutuksen tehneen fiktiokohtauksen. Kyse on Jun Mochizukin Pandora Hearts -mangan pokkarin 12 luvusta 49: Night in Gale, jonka keskiosa keskittyy pikkuriikkisen niljakkaan, mutta silti niin kovin ihanan hämyhyvis Xerxes Breakin ja tämän palveleman perheen tyttären, ulkonäköään vanhemman lady Sharon Rainsworthin suhteeseen. Kohtaus on koskettavimpia ja ihanimpia hetkiä oman animangaharrastukseni historiassa, ja esittelee myös näpsäkästi Mochizukin pienieleisen tyypillistä, mutta äärimmäisen tehokasta kerrontatekniikkaa. Kirjoitus paljastaa hieman Breakin hahmoon liittyvästä kehityksestä pokkarista 11 eteenpäin, mutta ei muuten spoilaa sarjaa.
Ensin on selviteltävä hieman taustoja seurapiirijuhliin sijoittuvalle kohtaukselle. Break on aikoja sitten menettänyt toisen silmistään, ja viime aikoina hänen ainoan silmänsä näkökyky on yllättäen heikentynyt lähes sokeuden asteelle. Muiden aistiensa terävyyden avulla Break on tähän mennessä pystynyt pitämään etenevän sokeutumisensa salassa. Eräät läheiset ovat kuitenkin tietoisia asiasta ja he ovatkin yrittäneet patistella Breakia kertomaan terveydentilastaan Sharonille. Break empii, koska Sharon on hänelle valtavan rakas ystävä ja pikkusiskohahmo, eikä hän hennoisi aiheuttaa tälle huolta ja surua, sillä pelkää uutisen olevan liikaa neidolle.
Kohtauksessa Break ja Sharon chillailevat kaksin parvekkeella ja miettivät juhlien aikana meneillään olevaa peiteoperaatiotaan ja vähän henkilökohtaisempiakin juttuja. Sharon pyytää Breakia tanssimaan kanssaan, mutta tämä kieltäytyy vedoten surkeaan tanssitaitoonsa. ”Ah, aivan. Olet tuollainen yksinäinen susi, joten et osaa mukautua tanssipartnerisi rytmiin”, Sharon toteaa kuivasti. Sitten hän kehottaa Breakia katsomaan mallia eräästä sisällä tanssivasta parista. Break vie kätensä poskiluulleen silmäkulmansa alle, ja läheisten ihmisten painostus kertoa Sharonille sokeudesta palaa mieleen.
Pandora Hearts ch. 49, s. 23, ruutu 1
Seuraava aukeama alkaa suurikokoisella, kolmanneksen sivusta valtaavalla ruudulla, jonka tyhjänä paistava oikea puolisko pysäyttää lukijan katseen kuin tiilimuuri sitä päin pläsähtävän polkupyöräilijän. Aikaisemmat sivut ovat olleet Mochizukin normaaliin tyyliin sopivasti täytettyjä, vailla erityisen silmäänpitäviä rytmityskeinoja, joten niiden aikana lukijan katse on soljunut normaalisti tilanteen mukana ilman pysäytyksiä tai häiriöitä. Tässä kohtaa lukija törmääkin voimakkaaseen ja odottamattomaan negatiiviseen tilaan, joka poksauttaa päässä huutomerkin: seis heti paikalla ja jakamaton huomio tänne, sillä nyt on tapahtumassa jotain emotionaalisesti merkittävää. Suuri tyhjä tila katkaisee katseenkuljetuksen ja pakottaa lukijan katsomaan ruudun vasemman puoliskon täyttävää Breakia oikein kunnolla ennen eteenpäin siirtymistä.
Breakin koko olemus paljastaa lukijalle, että tämä tietää totuuden hetken olevan käsillä, sekä kuinka vaikeaa ja pelottavaa tämän totuuden paljastaminen kaikista ihmisistä juuri Sharonille on Breakin mielestä. Otsahiukset peittävät silmät ja samalla tunnetilan mitä traditionaalisimmalla mangatavalla. Asento on jäykän oloinen, ja mies on aseteltu ruutuun niin, että hän näyttää kirjaimellisesti nurkkaan ahdistetulta. Kokonaisuudessaan ruutu tekee siis lähtemättömän selväksi, että näön menetyksestä kertominen Sharonille on vaikeimpia asioita, joita normaalisti joka tilanteessa niskan päällä virnuileva, mutta nyt äkkiä kovin epävarma Break on ikinä joutunut kohtaamaan.
Pandora Hearts ch. 49, s. 23, ruudut 2-3
Seuraavat ruudut tuovat edellisessä ruudussa painostavaksi käyneeseen kohtaukseen näennäistä keveyttä ja palauttavat normaalin lukurytmin. Sharon touhottaa edelleen sisällä tanssivia ihmisiä ja vaatii Breakia ottamaan oppia. Break mutisee parvekkeen toiselta puolelta, ettei näe. Hänet on rajattu kokonaan kuvasta ulos, mutta hänen äänensä selkeä pienuus (pieni ja ahdas puhekupla) ja epävarmuutta esiin tuova, lauseen ikään kuin roikkumaan jättävä kolmoispiste kertovat selvästi, kuinka kauhuissaan Break on. Ilmoituksessa ei ole minkäänlaista määrätietoisuutta, joten Sharon ei kiinnitä siihen mitään huomiota, vaan sivuuttaa kommentin vain Breakin normaalina välttelevänä hölmöilynä ja komentaa uudelleen.
Pandora Hearts ch. 49, s. 23, ruutu 4
Nyt Break saa ryhdistäydyttyä sen verran, että onnistuu välittämään viestinsä yksiselitteisesti ja painokkaasti. Katsominen on turhaa, sillä hän ei kykene näkemään. Jälleen lukija pysäytetään – ja tällä kertaa käytetään hyväksi sivun ensimmäisen ruudun asetelman toisintoa. Tässä kohtaa Breakin painava tunnustus saa katseen pysähtymään sen Sharonissa aiheuttaman reaktion voimin. Vielä edellisessä ruudussa niin innoissaan touhunnut neitokainen jäätyy paikoilleen silmät suurina – tismalleen samaan kohtaan samanmallista ruutua kuin missä Break juuri sivun yläreunassa päätti oikean hetken tulleen.
Tämä ruutu on samalla Mochizukille hyvin tyypillinen tekniikka lisätä kohtaustensa intensiteettiä, sillä se on itse asiassa laajempi otos sivun ensimmäisestä ruudusta. Ruutu 1 kuvasi Breakin reaktiota Sharonin puheisiin, kun taas ruutu 4 kuvaa vastavuoroisesti Sharonin reaktiota Breakin paljastukseen.
Kokonaisuudessaan sivu sotkee nämä vakavammat hetket yhteen hieman humoristisempien keskiruutujen kanssa. Koska vakavien päätyruutujen asema on katseenpysäytysten takia paljon voimakkaampi kuin kevyempien keskiruutujen, niiden tunnelma vuotaa myös keskiruutuihin. Humoristisemmat hetket eivät siis vie huomiota vakavilta, toisin kuin monesti käy, kun yksinkertaisetettuja hassuilunaamoja läimitään varoittamatta keskelle dramaattisesti latautuneita kohtauksia. Tässä keskiruudut keventävät tunnelmaa vain hitusen, sillä Breakin hetkellinen kauhu sävyttää niitäkin vahvasti ja saa myös lukijan pysymään varpaillaan. Keskiruudut oikeastaan suorastaan korostavat hetken vakavuutta tekemällä selväksi, ettei Sharon ole millään tasolla valmistautunut kuulemaan dramaattisia uutisia tästä tärkeästä ystävästä.
Pandora Hearts ch. 49, s. 24-25 (klikkaamalla isommaksi)
Koko seuraava aukeama käytetään Sharonin reaktion etenemisen huolelliseen kuvaukseen. Mochizukilla ei ole kiire mihinkään, ja kohtaukselle annetaan kaikki sen tarvitsema aika. Aluksi Sharon on järkyttynyt ja hakee tuijottamalla Breakilta vahvistusta sille, mitä on kuullut. Break ei edes nyökkää vaan sulkee vain silmänsä viimeisenä vakuutuksena, joka jättää hitaasti lähestyvän Sharonin täysin sanattomaksi, kun uutinen pääsee kunnolla uppoamaan hänen tajuntaansa.
Break näyttää odottavan neidon reaktiota rauhallisen tyynenä, mutta sivun 24 toinen ruutu ilmaisee hänen jännittyneisyytensä ihailtavan selvästi. Break hallitsee itsensä täydellisesti, eikä ilmekään värähdä, mutta kuva lataa valkoisen korostuksen avulla niin paljon painoa hänen kävelykeppiä pitelevälle kädelleen, että viesti on selvä: tosiasiassa Break puristaa kepin nuppia kuin henkensä hädässä (mutta toki mahdollisimman kasuaalin näköisesti), odottaen kauhusta lamaantuneena pahinta.
Sharon puolestaan astelee vapisten kohti Breakiä, ja tästä näytetään ainoastaan hameenhelmoihin kaikin voimin pusertuvat sormet ja painunut pää. Break valmistautuu pahimpaan – hän tietää Sharonin itkevän ja pelkää rikkoneensa jotain tämän sisällä.
Sharonin lopullista reaktiota on tässä vaiheessa pantattu niin paljon, että lukija tietää kohtauksen saapuneen kulminaatiopisteensä juureen. Sivun kääntämisen takana odottaa kuitenkin yllätys: Sharon nostaa kasvonsa ja hymyilee Breakille sydäntäsärkevän urheasti.
Pandora Hearts ch. 49, s. 26 (klikkaamalla isommaksi ja voi Sharon saat sydämeni pamppailemaan kun hymyilet noin ;___;)
Yli puolet koko sivusta vievä reaktioruutu on omistettu yksinomaan Sharonin hymylle, ja onnistuu siksi antamaan sille tarpeellisen paljon painoarvoa. Ruutu puskee Sharonin ilmeen jokaisen yksityiskohdan ja sen ilmaisemat konfliktit esille upean selvästi. Hän on pakahtumaisillaan uutisen aiheuttamasta myötäelämisen surusta ja kyyneleet väreilevät silmissä. Silti hän pakottaa itsensä hymyilemään valtavan leveästi, sillä hän tietää itkuun purskahtamisen vain lisäävän Breakin tuskaa. Ilme on kuitenkin myös hellyyttävän aito ja teeskentelemätön, sillä hymy ulottuu silmiin asti – kokeile vaikka peittää kasvojen alapuolisko. Hymy nostaa Sharonin poskipäitä sen verran, että silmien alareuna muotoutuu hieman ylöspäin kuperaksi kaareksi. Tämän takia Sharon onnistuu välittämään Breakille hieman surullisen ja vaikean, mutta silti aidosti rohkaisevan hymyn.
Sharonin ilme selvästi hätkähdyttää Breakia, jonka yllättynyt vastareaktio saa niinikään kohtuullisen suuren ruudun. Hän ei näe Sharonin ilmettä selvästi, sillä erottaa hahmoja ja muotoja ainoalla silmällään tässä vaiheessa vain heikosti. Silti hän kykenee joko erottamaan sen verran, että viesti tulee selväksi tai ainakin vaistoamaan reaktion positiivissävytteisyyden ja surkuttelemattomuuden (Breakin aistien terävyys on tullut sarjan aikana esille moneen otteeseen, joten tämä ei ole lainkaan epäuskottavaa).
Breakin sokeutuvan silmän korostamista ei käytetä mielestäni tässä ollenkaan kommunikoimaan sitä, että Break olisi varsinaisesti nähnyt mitään, sillä asiayhteydestä tiedämme, ettei hän voi luottaa näkökykyynsä enää. Ennemminkin kuvan korostama silmä on merkityksellinen siitä näkyvän perin pohjin yllättyneen ilmeen vuoksi, kun Break tajuaa ennustaneensa Sharonin reaktion täysin väärin, eikä aivan ymmärrä hymyn merkitystä vielä. Kasvoilta paistava yllättyneisyys on merkittävä yksityiskohta, sillä Break antaa harvoin toisten yllättää itseään.
Pandora Hearts ch. 49, s. 27 (klikkaamalla isommaksi)
Seuraavalla sivulla Sharon ojentaa kätensä Breakille. Jälleen keskimmäinen ruutu on suurennettu yksityiskohta seuraavasta samalla tavalla kuin ruutu 1 sivulla 22. Tällä kertaa keskiruudussa suurena näkyvä Sharonin ojennettu käsi kertoo, että tähän läpeensä rohkaisevaan ja vakaaseen, tilanteen hallintaansa ottavaan eleeseen Break kiinnittää ensimmäisenä huomiota. Sitä seuraavassa kokokuvaruudussa sekä lukija että Break huomaavat, että Sharonin ilmekin on nyt itsevarmempi ja tyynempi.
Aikaisemmin Sharon komensi epähuomiossa Breakia katsomaan tanssivien parien liikkeitä, mikä luonnollisesti vähän nipisti, kun mies ei siihen enää kyennyt. Nyt Sharon kuitenkin korjaa tilanteen vaatimalla edelleen tätä kohentamaan tanssitaitojaan – tällä kertaa kädestä pitäen. Tehdessään aloitteen hän ottaa samalla tilanteen hallintaansa. Tämä onkin Breakin kannalta paras mahdollinen reaktio – Sharon ei kohtele häntä invalidina, vaan vaatii edelleen häntä opettelemaan tanssimaan. Aikaisempaan aiheeseen palaaminen välittää Breakille selvän viestin siitä, ettei Sharon pidä häntä yhtään heikompana tai huonompana kuin aikaisemminkaan.
Pandora Hearts ch. 49, s. 28-29 (klikkaamalla isommaksi ja voi Break saat sydämeni pamppailemaan kun hymyilet noin ;___;)
Kohtauksen viimeiseksi jäävä seuraava aukeama on puolestaan varattu kokonaisuudessaan Breakin reaktioille. Hänen hämmentynyt ilmeensä vaihtuu lempeäksi hymyksi, kun hän tajuaa, kuinka lojaalisti ja kypsästi Sharon tukee häntä vaikeassa tilanteessa. Nyt Sharon pakottaa itsensä vahvaksi, koska ymmärtää, että jos hän ei kestäisi Breakin uutista, hänen romahtamisensa olisi kaikkein tuskallisin reaktio Breakille, jonka pitäisi kantaa syyllisyyttä siitä.
Breakin kasvoilta paistaa niin valtava määrä ylpeyttä ja rakkautta, että fanityttö sulaa pienenä purona lattialle. Hymyn aitous ja lämpö ovat niin epätyypillisiä sävyjä Breakille, mutta silti niin sopivia juuri tähän tilanteeseen, että ilme osuu suoraan sydämeen.
Asettelullisesti aukeama on myös hyvin mielenkiintoinen, sillä kumpikin sivu toistaa saman asettelun lähes täsmälleen, vahvimmin oikean yläreunan suuri lähikuva Breakistä, joka esittelee hänen ilmeensä muutoksen. Hänen kätensä liike alkaa selvästi vielä epävarmana, mutta sitten hän rentoutuu ymmärtäessään, kuinka vankasti pystyy luottamaan kypsästi uutisen vastaanottaneeseen Sharoniin, ja ojentaa kätensä hyväksymään tytön tarjoaman tuenosoituksen kauniina ja tasapainoisena päätöksenä voimakkaalle suvantokohtaukselle sarjan hetkisempien tapahtumien lomassa.
————–
Kokonaisuudessaan kohtaus nostaa melko pienen, kahden tärkeän sivuhahmon väliseen suhteeseen keskittyvän hetken esiin aivan yhtä tärkeänä kuin sarjan juonelliset avainhetket. Kohtaus antaa paljon paitsi emotionaalisella tasolla, myös huippulaatuisen sarjakuvateknisen toteutuksensa ansiosta. Sommittelussa on nähty erityistä vaivaa juuri oikeiden kohtien korostamiseen. Kynänjälki on muutenkin Mochizukille tyypilliseen tapaan selkeää ja kaunista.
Break ja Sharon eivät ole sarjan aikana saaneet mitenkään erityisen paljon keskinäistä aikaa, mutta jokainen heidän suhteeseensa keskittyvä hetki nousee aina suosikkieni joukkoon, ja niistä tämä sykähdytti pientä fanitytön sydäntäni aivan erityisen paljon, tähtihetkinään Sharonin ja Breakin ihanan ihanat ja valtaisan aidot hymyt.