Vuoden 2018 parhaat OP:t ja ED:t (osa 1/3)

27.1.2019 kello 19:29

Uusi vuosi on aina kiva aloittaa jonkinlaisella muistelulla edellisen vuoden parhauksista. Olen viime viikkoina hifistellyt animeiden OP- ja ED-pätkiä oikein kunnolla, joten päätin pohtia läpi animevuotta 2018 alku- ja lopputunnarisuosikkieni kautta.

Mielestäni etenkin OP on hyvin tärkeä osa sarjan kokonaisuutta, ja sillä on monia tehtäviä. Tärkein niistä on ehkä se, että hyvä OP auttaa muistamaan sarjan pitempään, sillä sen pariin tekee mieli toisinaan palata sarjan päätyttyäkin jopa vuosien päästä, ja se muistuttaa niistä sarjan parhaista puolista. Tässä siis pohjimmaiset viisi OP- ja ED-pätkää top-15-listaltani.

Huomatkaa, että kun puhun OP:sta, openingista ja alkutunnarista (ja vastaavasti ED:stä, endingistä ja lopputunnarista), tarkoitan musiikkikappaleen ja videon yhdistelmää, enkä kappaletta yksinään. Monesti tuntuu siltä, että ihmiset puhuvat nimenomaan siitä OP-kappaleesta, mutta olen itse tosi visuaalinen viihteen kuluttaja, enkä yleensä innostu niin paljon pelkästä musiikista ilman visuaalista (ja mielellään myös tarinallista) kontekstia.

15. Free! Dive to the Future ED

FreeED
Uimapojat uivat ja setvivät keskinäisiä konfliktejaan, ja taas yhdellä lapsuudenystävällä on paha mieli.

Kappale: Gold Evolution (STYLE FIVE)

Free!:n kolmas kausi oli minulle äärimmäisen turhauttava kokemus. Se tuntui kivalta aina silloin, kun pojat olivat kivoja toisilleen. Toisaalta silloin, kun he kiukuttelivat, koko sarja tuntui laahaavan. Ja sitä kiukutteluahan suuri osa sarjasta sitten oli. Mutta vaikka Free! ei ole koskaan oikein taitanut mielestäni openingeja, sen endingit ovat aina tuoneet hyvän olon mukanaan.

Dive to the Future -kauden ED ei ole yhtä hyvä kokonaisuus kuin kakkoskauden ihana ED, joka maalaili päähenkilöiden kasvukuvia sympaattisella ja hauskalla tavalla. Kolmoskauden ED kuitenkin sitoo yhteen kaikki hahmot ystäviksi ja unohtaa turhat pakkodraamat. Endingin lähestymistapa kauden tapahtumiin on symppiksellä tavalla oivaltava: kirkkaisiin väreihin pukeutuneen alkuperäisen pääviisikon kohtaama uusi, murrettuihin väreihin sonnustautunut hahmokatras vaikuttaa ensinäkemältä uhkaavalta, mutta heti ensivaikutelman jälkeen uhkaava tunnelma vaihtuukin hyvässä hengessä tutustumiseksi.

Onneksi tämä ED oli koko ajan mukana sarjassa muistuttamassa minulle, että vaikka itse jaksoissa meinataan junnata nenännyrpistelyvaiheessa loppumattoman oloisesti – koska lapsuudenystävän uusi bestis on ihan mahdottoman mustis – on Free!:n pointti lopulta aina oman itsen kehittäminen sopivassa suhteessa itsenäisesti ja uusiin ja vanhoihin tovereihin tutustumalla ja heidän tuellaan. Tämä uusin lopputunnari ei ehkä ole suurenmoisen ikimuistoinen, mutta sen positiivisuus todella merkitsi paljon sarjan kanssa jaksamisen osalta. Lue koko artikkeli »

Aiheet: Anime, Musiikki, Taide ja tyyli  Tagit: , , , , Kommentteja: 1 »


Desucon Frostbite 2015

22.2.2015 kello 13:10

Yleisfiiliksiä

Tällä kertaa minulla taisi olla Frostbitessä hauskempaa kuin koskaan aiemmin. Tämä johtui suureksi osaksi varmasti omasta asenteesta, mutta tapahtuma oli myös tuttuun tapaan hyvin järjestetty. Tapahtumapaikkana aina yhtä miellyttävän Sibeliustalon talviset koristelut ihastuttivat, kävin pari kertaa tökkimässä Madoka Magica -palapeliin palasia ja söin Ravintola Lastussa hyvää ruokaa.

Ensimmäistä kertaa vaivauduin pyörähtämään iltabileissäkin, ja nostalgiset Naruto– ja Digimon-biisit olivat kivoja. Myyntipöytäsalitila toimi kävijänäkökulmasta ihan hyvin myös biletilana, vaikka janoiset baaritiskijonot olivatkin hillittömän pitkiä. Perjantainen seurustelutila DesuLounge miellytti kuitenkin enemmän hiljaisine jazz-sävelmineen.

Ajankohtaisen ja kunniavieraaseen liittyvän animeleffa Rakuen tsuhou: Expelled from Paradisen  näytös oli oiva lisä perinteiseen coniohjelmaan. Nimekäs käsikirjoittaja Gen Urobuchi itse oli erittäin mielenkiintoinen kunniavieras. Ilmeisesti oikein hyvin onnistunut haastattelu jäi valitettavasti itseltä näkemättä, koska samalla piti höpöttää omaa ohjelmaa Kuusessa. Q&A-sessiossa kävi kuitenkin selväksi, että Urobuchi oli antoisa conivieras siinä mielessä, että hänellä oli aina fiksu ja jotain uutta kertova vastaus kaikkiin kysymyksiin – jopa sellaisiin, jotka toistivat edellisiä (joita oli valitettavan monta).

Tässä conissa lauantain myöhäisillan animevisan formaatti oli ilmeisesti lainattu Yukiconista, ja toimikin paremmin kuin mikään hahmontunnistusvisa aiemmissa Desuconeissa. Koko yleisön osallistumismahdollisuus teki visasta entistä viihdyttävämmän, ja samalla puuduttavat odottelutuokiot jäivät mukavasti pois. Kiitos visan järjestäneelle madulle myös hauskoista ja oivaltavista nippelitietokysymyksistä. Joukkueemme Team Mangalehti saattoi myös vähäsen voittaa kisan. :3

Monet ovat valitelleet, ettei tyttöintressipainotteinen ohjelmakartta innostanut yhtä paljon kuin mihin Desuconissa on totuttu. Itse koin sen sijaan ohjelmatarjonnan erittäin kivaksi, koska tykkään nimenomaan tyttöjutuista. Mukavaa, että välillä saadaan näinkin painottuneita ohjelmakarttoja. Tyttömäisemmät ohjelmat vetivät myös yleisöä, joten selvästi en ollut yksin mieltymysteni kanssa.

Muutenkin ohjelmasalit olivat yleisesti ottaen mukavan täynnä koko viikonlopun. Toisaalta harva luento oli kuitenkaan niin täynnä, että luennolle mukaan pyrkivä minnamyöhäinen olisi jäänyt ovien ulkopuolelle paloturvarajojen takia, joten tilanne oli varsin optimaalinen. Sisään mahtui, mutta puhujan vinkkelistä salit näyttivät täysiltä.

Kaikki kokonaan näkemäni luennot olivat oikein hyviä ja katsomisen arvoisia. Pientä naputtamisen aihetta löytyi lähinnä muotoseikoista, ja yleisesti ottaen ohjelmaa painottavana conikävijänä minulla oli oikein hemmoteltu olo. Paljon kiinnostavia luentoja jäi myös katsomatta päällekkäisyyksien ja syömisten takia, joten niitä sitten Youtubesta jahka taltiot pääsevät nettiin. Kiitos ohjelmanpitäjille, olitte hyviä!
Lue koko artikkeli »

Aiheet: Tapahtumat  Tagit: , , , , , , , Kommentteja: 0 »


Animevuosi 2014: Kesä

15.1.2015 kello 20:09

Kesän animekausi osoittautui paljon hedelmällisemmäksi kuin alkuvuoden tarjonta, ja katseluintokin tuntui nousseen reippaasti, joten sarjoja tuli tapitettua paljon enemmän, eikä mitään tippunut kesken pois.

Akame ga Kill, Bakumatsu Rock, Glasslip, Hanayamata, ja Tokyo Ghoul jäivät yhteen jaksoon suosiolla, joskin viimeisin lähinnä siinä toivossa, että kenties joskus jaksaisi katsoa sensuroimattomat versiot jaksoista. Myös Space Dandyä ja DRAMAtical Murderia tuli nähtyä hajajakso.

Tämä postaus antaa tosi vääristyneen kuvan kaudesta, koska olen kirjoittanut jo aikaisemmin niistä kivemmista sarjoista, eli Kuroshitsujin Book of Circus -kaudesta ja Love Stagesta täällä sekä Nozaki-kunista ja Free! Eternal Summerista täällä.

Kesän sarjojen ansaitsemia kunniamainintoja:

Love Stage ja Nozaki-kun: Suurimmat yllättäjät

BL-anime on yleensä hirveän köykäistä ja puhtaat komediasarjat jaksavat yleensä viihdyttää minua vain muutaman jakson ajan, mutta nämä sarjat osoittivat, että aina välillä sarja voi nousta lähtökohtiaan reippaasti paremmaksi.

Free! ES: Ihanin Rin

Vihdoinkin sain sen kivan Rinin, jota baitattiin alkuperäisessä uimapoikateaserissa. Niin kiva poika kasvoi hänestä.

Aldnoah.Zero

2014-Aldnoah.Zero

Mars hyökkää. Inaho pelastaa. Mechajuttuja. Pasifistiprinsessa. Jotainjotain. Ihansama.

Aldnoah.Zero vaikutti ensi alkuun olevan ihan potentiaalinen leffamaisesti ohjattu ja rakennettu mecharymistely. Hahmokaarti vaikutti laajalta ja monipuoliselta, ja paristakin tyypistä olin ihan valmistautunut tykkäämään. Parin jakson sisään kävi kuitenkin selväksi, ettei sarjalla ollut aikomustakaan tehdä mitään suurella hahmomäärällään.

Tunnetyhjään lukiogarystupoika Inahoon keskittyminen tuhoaa koko sarjan. Koska kaikki tärkeät oivallukset, suunnitelmat ja merkittävin osa jopa toteutuksesta annetaan poikkeuksetta Inaholle, ei kellekään muulle jää sarjassa mitään tehtävää. Tuntuu kamalan pahalta, että mielenkiintoisen oloisesta hahmokaartista tehdään pelkkiä avuttomia ja tyhmiä sivustaihailijoita. Inahon armeijasisar viettää koko sarjan ulisemalla, että älä tee sitä Inaho, luokkakaverit jäävät Inahon shakkilaudallaan käskyttämiksi pelinappuloiksi ja PTSD-tyyppikin vain hajoaa triggereihinsä joka kerta, kun yrittää tehdä yhtään mitään. Muutenkin kaikki hahmointeraktio on kirjoitettu tuskaisen kömpelösti, minkä takia potentiaalinen hahmokaarti hajoaa kasaan vielä entistäkin pahemmin.

Lue koko artikkeli »

Aiheet: Anime  Tagit: , , , , , , Kommentteja: 3 »


Kesän 2014 animesatoa: Free! ES, JoJo ja Nozaki-kun

5.10.2014 kello 18:13

Free! Eternal Summer

Free!-ESammatti

Uimapojat uivat ja pohtivat tulevaisuuden suunnitelmiaan uimapoika-animen jatkokaudella.

Free!:n kakkoskauden suurimpana ilona minulle säilyi loppuun asti kilpailevan Samezuka-tiimin Rin, jonka uskottavaa kehitystä äksystä murjottajasta haparoivaan ystävällisyyteen kehuin jo kauden alkumetreillä. Pidin muutenkin Samezukan pojista enemmän kuin päätiimi Iwatobin pojista. Edellisistä jää vähemmän kyoanipehmopörrösöpöhöpöpöppyrä fiilis, joka hankaa aika systemaattisesti minua vastakarvaan KyoAni-sarjoissa.

Iwatobin puolella vähän liiankin mukavan Makoton hahmokaari tuntui hyvältä ja Rein järkevyys toi hieman todellisuudentuntua Makoton muuten lellimään uimatiimiin. Sen sijaan tuntui siltä, että edes tekijät eivät oikein ota tiimin pienintä ja pirtsakointa Nagisaa vakavasti, sillä hänelle omistettu kotoakarkaamisjakso loistaa lähinnä kertakaikkisella typeryydellään ja antaa Nagisasta kuvan henkisesti ala-astetasolle jääneenä idioottina.

Kaikista keskeisimmästä pojasta, uimisfiksaatiossaan autismia lähentelevästä Harukasta en ole koskaan pitänyt. Myönnettäköön kuitenkin, että ES antaa hänelle selvää tunneälykasvua ja tekee hänestä vähemmän rasittavan hahmon jopa minun silmissäni, vaikka olin jo valmiiksi päättänyt jatkaa tympeätä suhtautumistani häneen.

Free!-ES-Harukan-tunne

Oikealla Haruka opettelee olemaan hahmo ja näyttää lievästi positiivisen tunteen.

Lue koko artikkeli »

Aiheet: Anime, Arvostelu, Avautuminen  Tagit: , , Kommentteja: 2 »


Haja-ajatuksia Free!n punapäistä

7.7.2014 kello 20:05

Iwatobin uimakerhon ensimmäiset animaatioseikkailut Free!n ensimmäisellä kaudella viime kesänä eivät jääneet mieleeni erityisen positiivisella tavalla sarjan yleisen epätasaisuuden ja harhailun sekä aivan liian usein epäsympaattisen hahmofokuksen takia. Uusi kausi Free! Eternal Summer tuntuu tuovan mukanaan sekä positiivista että negatiivista kehitystä sen verran rajusti, että tuli tarve osoitella isoimpia asioita sormella.

[HorribleSubs] Free! Eternal Summer - 01 [720p]_4.7.2014 13.35.14

Isoimmat asiat ovat Matsuokan sisarukset Rin ja Gou.

Eniten miellytti Iwatobin poikien eri lukiota käyvän lapsuudenystävä Rinin kehitys. Taustana kerrottakoon, että valitsin KyoAnin alkuperäisestä, ennen ensimmäisen kauden julkistusta päräyttämästä uimapoikateaserista välittömästi iloisesti virnuilevan hainhammaspoika Rinin parhaaksi pojaksi. Hänessä oli silmissäni teaserin pojista eniten karismaa ja persoonaa. Teaserin Rin on ihastuttavan energinen ja kulmikkaan virnuilevalla tavalla lämmin hahmo.

Jouduin kuitenkin ykköskaudella miettimään asiaa uudestaan, kun hahmo olikin pelkkää heikossa itsetunnossa ja syvässä katkeruudessa kärvistelevää tuskaa. Yritin pitää hänestä, koska hän oli niin täynnä piirteitä, jotka ovat yleensä mieleeni. Hänen muutoksensa teaserin Riniä selvästi muistuttavasta takaumain ala-astelaisesta söpöpojasta vihaiseksi ja kylmäksi lukiolaiseksi pitkän ulkomaillaopiskelun aikana antoi eväät hyvinkin mielenkiintoiseen hahmokuvaukseen.

Free!-Rin-on-onneton

Vihaan kaikkea vaikka oikeasti haluankin vain ihania kavereita >:(

Rinin tykättävyys kaatui kuitenkin omalla kohdallani siihen, ettei ensimmäinen kausi halunnut antaa hänelle minkäänlaisia sympatiapisteenmurusia. Lähes läpeensä henkisesti sulkeutuneesta ja ikävästi muita kohtelevasta pojasta ei riittänyt juuri iloa, kun hän tuntui totaalisesti musertuneen ongelmiensa alle ja purki pahaa oloaan muihin. Ne harvat valonpilkahduksentapaisetkin olivat puhtaalla epätoivolla voideltuja.

Lue koko artikkeli »

Aiheet: Anime, Ensivaikutelmat, Hahmot  Tagit: Kommentteja: 6 »



 

Tämä blogi pyörii WordPressin voimalla. Amaryllis-teema © Anda 2009. RSS: kirjoitukset / kommentit.