Eli Georgette ja Rita (ja Jenny) elokuvasta Oliver ja kumppanit (Oliver & Company, 1988).
Linkki Prinsessapäiväkirjat-postaussarjan esittelyyn.
Ensemble-kööriin kuuluu parikin enemmän ja vähemmän varteenotettavaa neitoa.
Oliver ja kumppanit on varsin mukava pätkä, joskaan ei erityisen mieleenpainuva. Leffa ei kunnioitettavista yrityksistään huolimatta tunnu aivan hahmovetoiselta, ennen kaikkea vähän turhan suuren hahmokaartinsa ja hiukan hapuilevan hahmofokuksensa vuoksi. Hahmot eivät pääasiassa tunnu oikein saavan kunnolla aikaa ja kehitystä, kun hahmofokus jakaantuu laajalle ja poukkoilee persoonattomasta orpokisu Oliverista lähipiiristään huolehtivaan katukoira Filuriin, velkavaikeuksissa kärvistelevään hyväsydämiseen pikkuvaras Pultsiin ja varakkaan perheen yksinäiseen Jenni-tyttöön. Vaikka valtaosa hahmoista jää aika ohuiksi, saavat melkein kaikki tarpeeksi ruutuaikaa siihen, että heistä kehtaa aidosti välittää.
Löyhästä Oliver Twist -sovituksesta ei löydy varsinaista naispääosaa. Eläimistä ja ihmisistä koostuvaan ensemble-hahmokaartiin mahtuvat kuitenkin Jenni ja hänen lisäkseen kaksi ihan hauskaa koiranarttua.
Leffan ihmishahmot ovat melko yksiulotteisia tapauksia, eikä piirteettömän suloinen Jenni tee poikkeusta.
Jenni on ihan tavallinen kiltti ja hyväsydäminen mutta yksinäinen varakkaan perheen tyttönen, aivan kuten esikuvansa Pelastuspartio Bernard & Biancan Pennykin. Jennissä on vielä vähemmän puhuttavaa kuin hieman kipakammassa Pennyssä (jonka jaksoin mainita Bianca-tekstissä vain ohimennen), mutta tyttö täyttää roolinsa Oliverin koirajengin hoteista lemmikikseen ottavana ja myöhemmin pelastettavana lapsihahmona.
Jengineiti auttaa pomoa pitämään jöötä.
Oliverille isovelihahmoksi ryhtyvän ja tämän jengiinsä johdattavan Filurin jengin naiskaunistus Rita vaikuttaa hirveän kivalta, jämptiltä ja pätevältä tyypiltä, jolla pysyvät varmasti kaikki langat tassussa. Hän tuntuukin olevan muuten itseään ja Filuria lukuun ottamatta homssuisen oloisen varaskoirajengin varajohtaja. Hän täyttää tyypillisen naisroolin tällaisessa köörissä olemalla se muita vähän vakavampi ja hillitympi empaattinen ja ymmärtäväinen tyyppi.
On hirveän sääli, ettei Rita oikeastaan tee leffassa mitään itsenäisesti. Hän on koko ajan porukassa mukana, mutta hänellä ei ole varsinaista omaa roolia. Hän on vain tukija ja osa taustajoukkoja. Periaatteessa hän toimii jonkinlaisena järjen äänenä Filurin kiukutellessa Oliverin valittua Jennin koirajengin sijaan, mutta hänen sanomisillaan ja tekemisillään ei ole mitään konkreettisia vaikutuksia. Kaikilla muilla jengin jäsenillä on oma erikoistaitonsa ja roolinsa, mutta Rita toimittaa vain apulaisjohtajan asemaa. Koska Filuri hoitaa varsinaisen johtamisen, ei Ritalle jää juurikaan tehtävää.
Ihanan kamala ja kamalan ihana rotuyksilö varastaa show’n.
Leffan ehdoton valopilkku sen sijaan on Jennin perheen säkenöivä rotupuudeli Rusetti. Siinä missä Rita on kovin tyypillinen järkevä naishahmo, on Rusetti harvinaisen revittelevä neito. Hän paistattelee omassa itserakkaudessaan ja muiden suosiossa sekä hienohelmailee koomisen teatraalisesti elokuvan läpi. Leffan alkupuolella hän ajaa tiukasti omaa etuaan ja on pikkumainen ja kateellinen.
Animaattorit ovat selvästi rakastaneet työtään koiraneidon kanssa, ja tätä taivutellaankin mitä muikeampiin asentoihin ja ilmeilyihin. Puhtaanvaalea ja pilkulleen trimmattu turkki on hauskassa kontrastissa toinen toistaan omahyväisempiin ja ylilyödympiin virneisiin ja irveisiin, ja suussa kimaltelevaa sahalaitahammasrivistöä esitellään täysin höyryin. Mukavana visuaalisena personointiyksityiskohtana vähemmän suitun mutta parempiluonteisen Ritan hampaita ei tarjoilla esille yhtä auliisti.
Rusetissa parasta on kuitenkin se, ettei hänen luonteensa pääty turhamaisuuteen ja hienosteluun. Hän osoittaa leffan loppupuolella empatiaa Jenniä kohtaan tämän ollessa tolaltaan, ja on täysillä mukana loppukahakassa pelastamassa tyttöä. Tosipaikan tullen hän ei myöskään taannu kirkuvaksi neidoksi ahdingossa, vaan toimii nopeasti, fiksusti ja määrätietoisesti yhteistyössä Filurin jengin kanssa. Hän myös lämpenee aiemmin halveksimalleen tuittupäiselle Tito-chihuahualle leffan myötä, kun tämä näyttää taitonsa hänelle. Vaikka Rusetti kaiken tämän seurauksena pehmenee hahmona jonkin verran loppua kohti, hän säilyttää loppuun asti sen diivailukipinän, joka tekee hänestä alusta asti kovin viihdyttävän hahmon seurata.
Kumpikin koiraneiti ihastuttaa hahmodesignillisesti, vaikka Rusetin hahmomalli välillä temppuileekin animaattoreiden vanutuksessa. Hahmot näyttävät ja tuntuvat kaikin puolin erilaisilta. Tosin kummankin hahmon korvat ovat hiuksia simuloivaa pörröistä roikkumallia, jota leffa suosii muidenkin ruudulla vilahtavien narttujen designeissa. Samaa feminiinisyyttä korostavaa hahmodesignkikkaa käytettiin myös Kaunottaressa ja Kulkurissa.
Kaksikosta vain Rusetti saa tarinallista merkitystä ja hahmonkehitystä, varmaankin koska on lähtökohtaisesti hauskempi hahmo, eikä kaikille vain löydy reippaan tunnin leffassa aikaa. Rita putoaa samaan yhden piirteen kööriin muun koirajengin kanssa, vaikka hänen piirteensä onkin muita hienovaraisemmin toteutettu. Rusetti sen sijaan on Filurin ohella leffan ainoa aidosti mielenkiintoinen hahmo, joka saa tarpeeksi aikaa ja niin positiivisia kuin negatiivisiakin hahmopiirteitä.
2 vastausta aiheeseen “Prinsessapäiväkirjat: Rusetti ja Rita (ja Jenni)”
Aika jännää kun vertailit Jenniä ja Pennyä koska ilmeisesti Oliver ja Kumppaneiden teon alkuvaiheessä suunniteltiin että Oliverin emäntänä olisi Penny joka elää uusien adoptiovanhempien kanssa. Jostain syystä Bernard ja Bianca-yhteydestä luovuttiin ja leffaan luotiinkin Penny-expy Jenni.
Jep, tämän yhteyden takia Jenniä Pennyyn vertasinkin, sitä olisi voinut avata tekstissä vähän enemmän.
Mietimme muuten Afurekon Cillan kanssa taannoin mahdollisia syitä sille, että Oliverin tytöstä tulikin kokonaan uusi hahmo. Esille nousi ainakin, että kenties ajateltiin, että olisi kuluttajien mielestä sekavaa, kun pari vuotta Oliverin jälkeen ilmestyisi myös varsinainen jatko-osa Bernard & Biancalle. Lisäksi jos Penny olisi ollut myös Oliverissa, olisi ollut vähän vaikeaa määrittää, kuinka paljon aikaisempaan leffaan voi/pitää viitata, kun Oliverin oli kuitenkin tarkoitus olla itsenäinen tuotanto. Yksi syy saattoi olla myös se, että Penny ymmärsi eläinten puhetta, ja kenties Oliverin tekijät ajattelivat, että se ei sovi Oliverin maailmaan ja juoneen. Täyttä spekulaa kaikki tämä mutta kenties jotain tähän suuntaan.