Identtiset kaksoset

Onko koskaan animea katsoessa tullut sellainen olo, että tämähän on jo nähty aiemminkin? Niinpä niin, anime on täynnä kauan kadonneita kaksoiskaappauksia, jotka vain odottavat löytäjäänsä, kuten tämä Anikin ketju osoittaa.

Aranan löydökset noudattavat Hesarin NYT-liitteestä tuttua kuvissa esiintyvien hahmojen nimien ristiin kirjoittamisen tapaa. Olisin muuten äärettömän kiitollinen vinkeistä, jos joku sattuu muistamaan tai bongaamaan identtisen kolmosen jollekin löytämistäni pareista.

Sen lisäksi, että Akion ja Sebastianin ilmeet ovat tismalleen samat, myös miesten asettelu kameran eteen menee täysin yksiin. Jopa kasvoille varjon heittävät otsasuortuvat ovat saman tyyppisiä. Jännittävän tilanteesta tekee kuitenkin se, että katsoisin sarjojen kontekstin tuovan herrojen ilmeisiin erilaista merkitystä. Siinä missä Akio on niin puhtaan raivostunut kuin sulava ja tilanteen aina hallussaan pitävä piilopahis vain voi olla katsoessaan pikkusiskon viihtyvän iloisena tarinan sankarin kanssa, Sebastianin ylenkatse ilmentää pikemminkin syvää inhoa ja vastenmielisyyden tunnetta koiria kohtaan.

Tämä on muuten yksi suosikki-ilmeistäni ikinä. Lievä sammakkoperspektiivi tuo hahmoihin lisää voimaa ja uhkaavuutta, ja toisaalta lisää kuvallisen ilmaisun dynaamisuutta. Olen melko varma, että olen nähnyt saman posen vielä muuallakin, joskus dramaattisissa ja joskus koomisissa yhteyksissä. Itse asiassa tästä asetelmasta saisi varmaan kerättyä kokonaisen identtisten sisarusten pataljoonan, jos lähtisi etsimään.

Tätä kaappausta Nunnalysta on verrattu yleisesti Jabban kahlitsemaan Leiaan, mutta en ole koskaan kuullut kenenkään huomanneen tätä kirkuvanpunaista samankaltaisuutta. Mekot ja hiustyyli sekä samanlaiset veltot, toivottomat ja ennen kaikkea nöyryytystä ilmaisevat asennot (varsinkin roikkuvat päät) muistuttavat identtisyyden puutteesta huolimatta niin silmiinpistävästi toisiaan, että ihmettelen, jos Geassin tekijät eivät ole koskaan nähneet Utenaa. Kaiken kruunaavat Himemiyan nilkkarengas ja Nunnalyn jalkakahle.

Tämä on myös erittäin voimakas, mutta tytöt alistuvaan asemaan pakottavana asetelmana paljon edellistä dominoivaa glaretusposea dramaattisempi ratkaisu. Sattumoisin nämä kuvat toimivatkin oikeastaan täydellisenä vastaparina edellisille kaksosille, kuvakulmakin on hieman lintuperspektiivistä ja tyttöjen katseet ovat tiukasti maassa ja hiukset vielä silmiä ja ilmeitä peittämässä (Akio ja Sebastian taas mulkoilevat suoraan alas kameraan). Edellinen kuvapari on pelottava, mutta nämä ovat huikean ahdistavia, eikä vähiten kuvaparien ilmaisemien sukupuolistereotypioiden vuoksi.

Kyse on tästä rakennuksesta jossakin Dubain rannikolla. Se uhmaa painovoimaa ja kaikkia fysiikan lakeja melkein yhtä ahkerasti kuin Utenan areenarakennelma, mutta katon tenniskenttä muistuttaa jo kamppailuluontoisen toimintatarkoituksensa vuoksi Utenan duelistien miekkailutannerta. Huomaa myös tukirakennelman ympärille kiertyvät portaat ja eeppiset korkeudet. Kiitos ystävykselleni Burj Al Arabin bongaamisesta.

Kaksintaisteluareena onkin suosittu kaksoskohde, sillä Casshern SINSin seitsemännen jakson hieman höpsähtäneen raksarobottitytön rakentaman kellotornin sortuminen on kuvattu tismalleen samalla tavalla ja samasta kuvakulmasta siluettina kuin areenan sortuminen pilviä vasten.

Molemmat ovat visuaalisesti erittäin kauniita kohtauksia varsinkin näin vierekkäin, kun taustaväritkin sointuvat toisiinsa kylminä, vaaleina ja suurin piirtein saman vahvuisina, mutta silti tarpeeksi erilaisina. Kohtaukset myös merkitsevät samalla tavalla ikään kuin illuusion murentumista todellisuuden edestä.

Voiko tämä olla sattumaa? Kuvittelisin, että – toisin kuin ensimmäisessä kuvaparissani – tässä kuvattu Arielin kuuluisa pintautuminen ihmiseksi muuttumisen jälkeen on jo lähtökohtaisesti hyvin harvinainen tapaus visuaalisen ilmaisun konventioiden joukossa (Disney on tosin käyttänyt saman tyylistä keinoa myös Pocahontasin Colors of the Wind -laulun yhteydessä). Silti C.C:n ”kuoriutuminen” on kuvattu tismalleen samaa liikekaarta käyttäen, mutta hitaammalla tempolla. Lähikuva paljastaa jopa hyvin samaan tapaan kimaltelevat pisarat.

Joka tapauksessa tapa, jolla tytöt heilauttavat hiuksensa päänsä yli vaatii samanlaista voimakasta koko vartalosta lähtevää liikettä ja kaartaa vartaloa erittäin kauniisti. Yhteistä näille hetkille on myös tietynlainen vapautuminen entisestä, minkä takia tällainen voimakas liike korostaa tapahtuman henkilökohtaista merkitystä kokijoille. Ariel pääsee vihdoin kauan ihailemiensa ihmisten pariin ja C.C:n luovuttaa Geassin Lelouchille ja saa tästä uuden kumppanin.

Identtiset ahoget! Jouduin Bakemonogatarin pilottia katsoessani hetken miettimään, mistä päähenkilön ahoge minua niin muistutti, ja sitten se valkeni: samanlainen muuten siististi suitusta päästä yksinäisenä kuunsirppinä törröttävä hiuskiehkura löytyy Ahirulta ankka-moodissaan (ja toisaalta myös tyttö-moodissa, mutta silloin Ahirulla on muutenkin mihin sattuu sojottavia hiuksia pään täydeltä). Molempien antennit näyttävät ikään kuin leijuvan päälaella ilman varsinaista kiinnityskohtaa ja tuovat kaikkien ahogeiden tapaan hahmoihin yksilöllisyyttä ja tunnistettavuutta, sekä luonnollisesti nostavat heidän sympaattisuusarvojaan (hassut hiusantennit ovat merkittävä ryhmä monituisten fetissieni joukossa).

Koyomi näyttää kauhistuneelta päästessään ankan kaksoseksi, mutta kukaan ei voi kieltää hänen silmänsä sointuvan hienosti Ahirun hipiään.

Olen ihan luvattoman iloinen siitä, etten ole Dokurolle tähän mennessä päässyt altistumaan. Komedia selkärangattoman päähenkilön aivojen jatkuvasta pihalle posauttamisesta ei vastaa käsitystäni loistavasta huumorista. Sen sijaan humanoidilehmä kumauttamassa täysin pokerinaamalla puolet Greedin päästä muussiksi vain demonstrointinäytöksenä jälkimmäisen resurrektio-skillzeistä toimii loistavana shokkiefektinä.

Yhteistä väkivallan uhreille on toki se, että molemmat pomppivat ennen pitkää uudestaan pystyssä.

—–

Siinä kaikki tältä erää. Utenan vahva edustus kaksosissa johtuu siitä, että joitain Ylen lastensarjoja lukuun ottamatta kyseessä on useimmin katsomani anime, joten yksittäisiä kaappauksia on kerennyt katselukertojen ja yleisen screencap-kuolauksen yhteydessä tarrautua muistiin enemmän kuin muualta.

(edit: Mitä typoja? Ei tässä postauksessa ole typoja ollutkaan…)