Joulukalenteri 2010 – 10. päivä

10.12.2010 kello 09:15

Tervetuloa Missing Linkin järjestysnumeroltaan toiseen joulukalenteriin! Ensimmäinen löytyy sivupalkista ja lisää infoa täältä.

Tällä kertaa koko joulu menee ihmissuhdesotkujen selvittelyksi, kun sihtaan katseeni joukkoon loisteliaita hahmopareja, ja raapustan ajatuksiani näiden hahmojen välisistä dynamiikoista. Vastauksia haetaan muun muassa kysymyksiin siitä, mikä tekee kahdesta yksittäisestä hahmosta kiinnostavan parin, millaiset asiat saavat parin jäämään mieleen ja millaisia parisuhteita Arana tykkää kytätä viihteessään.

Yleisötehtävä: Oletko joskus törmännyt Päivän Paria epäilyttävästi muistuttavaan toiseen pariskuntaan? Ilmianna heidät!

Carl ja Ellie Fredricksen

Parisuhdeluokitus: Romanssi
Mistä he ovat: Up; Pappa lennättää Pixar-animaatiossa talonsa ilmapalloilla Brasiliaan toteuttaakseen edesmenneen vaimonsa unelman.
Keitä he ovat: Tavallinen amerikkalaispariskunta.

Vastakohdat viehättävät taas, kun hypervilkas pieni Ellie nappaa ujon ja nallemaisen Carl-pojun seikkailijakerhoonsa ja myöhemmin aviomiehekseen. Carlin tumpulansäikähtäneen olemuksen rinnalla Ellie vaikuttaa lapsena käyvän niin kovilla kierroksilla, että melkein odottaisi tytön päästä nousevan höyryä. Up on hieno leffa muutenkin, mutta tarinan sydän on ehdottomasti tässä ensimmäisessä kymmenminuuttisessa, jonka aikana kerrotaan, miten päähenkilöstä tuli ärrikkä ja yksinäinen vanha ukkeli, joka lähtee seikkailemaan höpsykän partiopojun kanssa.

Pixar on mahduttanut aika huikeasti kokonaisen elämäntarinan tuohon pieneen aikaan, ja ahtanut sen niin täyteen tunnetta, että suurella osalla katsojista tapitus on mennyt veden pyyhkimiseen silmistä – ensin naurusta ja sitten itkusta. Varsinkin pariskunnan lapsuutta kuvaava osio esittelee suloiset hahmonsa äärettömän tehokkaasti ja tekee heistä niin pohjattoman sympaattisen parin, ettei heistä vain voi olla pitämättä.

Ollakseen näin idyllinen tarina prologi onnistuu olemaan yllättävän vaikuttava ja saa todella muutamassa minuutissa yleisölle fiiliksen siitä, että todella tunnemme tuon herttaisen avioparin. Pätkän tehokkuus suhteenkuvauksena perustuu varmaankin suureksi osaksi siihen, että kaikki ylimääräinen on voitu prologiluonteen takia surutta jättää pois. Ainoastaan Carlin ja Ellien suhteella on väliä, eikä dramaattisiinkaan käänteisiin, kuten hedelmättömyysongelmaan, jäädä vellomaan tusinadraaman tavoin. Sen sijaan puurretaan eteenpäin, mutta sellaisella huolellisuudella ja määrätietoisuudella, ettei lopputulos vaikuta kiirehdityltä. Kyseessä voisi olla itsenäinen lyhytkuva, joka tietää täsmälleen kestonsa, eikä jouda turhia jaarittelemaan.

…siinäkään mielessä, että pätkä on suurimmaksi osaksi dialogiton.

Vaikka normaalisti etenevässä tarinassa alle kymmenen minuuttia tunnetun hahmon kuolema ei hirveästi yleensä hetkauttaisi, pelaa Up edukseen tiivistävällä rakenteellaan. Olemme nähneet Carlin ja Ellien viettävän koko elämänsä yhdessä ja nyt Carl jää yksin. Ja se riipii sydäntä viimeistäkin kammiota myöten. Ellien poismenon surullisuutta ei ollenkaan vähennä se, että Carl jää siihen täysin virheelliseen käsitykseen, ettei tämä saanut elämältä kaikkea mitä olisi halunnut, kun ei koskaan päässyt Paratiisiputouksille lapsuuden unelmansa mukaisesti.

Yhyy. ;__________;

Carlin ja Ellien suhde tuodaan esille niin vahvasti, että se vaikuttaa melkeinpä leffan pääjuonelta, sillä se ei pelkästään taustoita Carlin hahmoa, vaan kaikki myöhemmät tapahtumat pyörivät sen ympärillä ja kaikki juonenpätkät palaavat siihen. Vaikka Ellie on kuollut, hän kulkee koko ajan Carlin ja Russell-pojan mukana. Erityisen hauskana esimerkkinä on pakko referoida kohta, jossa Russell on kuullut Carlin käyttävän talolle (tai pikemminkin sisällä olevalle Ellien kuvalle) puhuessaan vaimonsa nimeä. Siispä Carlin kiellettyä poikaa pitämästä Keviniksi ristittyä harvinaista jättilintua lemmikkinä Russell vetoaa Ellieen ja ilmoittaa Carlille saaneensa tältä luvan. Carl kääntyy uikuttamaan talolle: ”But I told him no!”

Aiheet: Hahmot, Joulukalenteri, Länsiviihde   RSS 2.0

« »


4 kommenttia

  1. Dentsukka

    Nyyh. Tähän asti hienoin pari, minkä olet valinnut. Kyllä kun tämän kymmenminuuttisen näen, repii se aina sydäntä.

  2. Irisa

    Tunnustan, itken aina tämän prologin aikana. Muutenkin kohtauksen katsominen on yhtä tunnevuoristorataa ja hieno taidonnäyte Pixarilta. Hyvä valinta. :3

    Hoh, uskaltauduin vasta nyt kommentoimaan, vaikka tutustuin blogiisi jo tasan vuosi sitten, kun edellinen joulukalenteri oli menossa. :D Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, luulen ma. Blogisi on ollut todella mielenkiintoista luettavaa. :)

  3. Arana

    Dentsukka: Tosi outoa, kun sydän on riekaleina ihan leffan alkumetreillä, mutta niin se vaan on. Ja silti se on niin hyväntuulinen pätkä.

    Irisa: Hyvä että olet viihtynyt, kommentoihan toistekin, en minä syö. :D

  4. Missing Link » Arkisto » Joulukalenteri 2010 – 11. päivä

    […] näiden kahden väliselle vedonlyönnille siitä, kumpi nielaisee kumman ensin. Samalla tavoin kuin Carlin ja Ellien suhde, tämäkin saa vähän varsinaista ruututilaa, mutta vaikuttaa koko sarjan […]

Kommentoi tätä kirjoitusta



 

Tämä blogi pyörii WordPressin voimalla. Amaryllis-teema © Anda 2009. RSS: kirjoitukset / kommentit.