Kategoriat
Hahmot Joulukalenteri Taide ja tyyli

Joulukalenteri 2011: 7. päivä – vilpitöntä iloittelua

Tervetuloa Missing Linkin kolmannen joulukalenterin pariin! Tällä kertaa aiheena on hahmosuunnittelu, eli kohdistan joka päivä valokeilan tietyn hahmon tai hahmoryhmän visuaaliseen ulosantiin. Ihkutusta on siis luvassa, mutta aivan pinnalliseksi ei kuitenkaan ole tarkoitus jäädä. Odotettavissa on myös pohdintaa muun muassa siitä, miten hahmodesign ilmaisee hahmon olemusta ja persoonallisuutta ja miten se vaikuttaa koko sarjan tunnelmaan.

Moyoco Anno: Sugar Sugar Rune ja Sakuran

Moyoco Anno osaa loihtia yksityiskohtaisia ja kauniita vaatteita ja kampauksia.

Useimmiten piirretylle hahmolle tehty hahmodesign säilyy samanlaisena koko elokuvan tai sarjan ajan tai korkeintaan muuttuu kerran korostaakseen hahmon kokemaa dramaattista käännekohtaa. Varsinkin vaatteiden vaihto tuntuu usein unohtuvan. Tavallinen lukiolainen saa tietysti vapaapäiväjaksoissa pitää koulupuvun sijaan normikuteita, mutta ne ovat harvoin kovin muistettavia. Pääsääntö lienee, että mitä komeampi ja omintakeisempi hahmodesign on, sitä vähemmän se saa muuttua.

Poikkeuksiakin löytyy, sillä tietyt mangataiteilijat rakastavat vaatesuunnittelua ja pukevat hahmonsa suunnilleen jokaisessa kohtauksessa uusiin muotiluomuksiin. Ai Yazawa, CLAMP ja Kaori Yuki ovat hyviä esimerkkejä, mutta tänään puheenaiheenani on samaa innokkaasti harrastava Moyoco Anno. En ole itse ehtinyt lukea Annolta muuta kuin suomeksikin julkaistun Sugar Sugar Rune -taikatyttöilyn ja ensi vuonna englanniksi julkaistavan Sakuran-josein, mutta nämä kaksi nimikettä ovat jo onnistuneet tekemään lähtemättömän vaikutuksen.

Sarjojen piirrostyylit on niin hahmosuunnittelun osalta kuin muutenkin sovitettu sarjojen tunnelmiin ja kohdeyleisöihin nätisti. Sugar Sugar Rune on pikkutytöille suunnattuna sarjana tyylitellympi ja päähenkilöiden silmät ovat Sakuranin prostituoitujenkin silmiä valtavammat. Hahmojen vaatteet ovat luonnollisesti modernimpaa ja välistä fantastisempaa tyyliä. Sakuranissa taas hahmot ovat ruumiinrakenteeltaan realistisempia ja pukeutuvat ainakin maallikon silmään autenttisen oloiseen perinteiseen perhostelevaan japanilaiseen vaatetukseen.

Sarjat ovat tunnelmaltaan täysin erilaisia, Sakuranin masentavahkon pelkistetty slice of life –miljöö muistuttaa enemmän Natsume Onon viilipyttymäistä tunnelmanrakennusta kuin SSR:n veikeästi leikittelevää visuaalista maailmaa. Silti kumpikin sarja on ilman epäilyksen häivääkään peräisin saman ihmisen kynästä, kun vain vilkaisee erittäin tunnistettavaa ja erikoista hahmotyyliä. Annon hahmoja yhdistävät huiman suurten silmien ja erityisesti niiden valtavien mustuaisten lisäksi paksut ripset ja hieman värisevä, epäpuhdas viiva.

Annon hahmosuunnittelu on melko kritiikille altista. Se osaa olla välistä sekavaa, eikä hahmoilla ainakaan Sakuranissa ole kovinkaan tunnistettavia ulkomuotoja, tarina kun sijoittuu bordelliin ja on siten täynnä kimonoitaan ja kampauksiaan jatkuvasti vaihtavia lautassilmäisiä tyttöjä. Annon hahmomuotit ovat muutenkin ötökkäsilmineen oudon liioitellun näköisiä ja melkeinpä epämiellyttävän karrikoituja, eikä hän varioi niitä erityisen paljon. Näistä piirteistä huolimatta en voi silti olla lumoutumatta hänen töistään, ja erityisesti niiden hahmodesign-puolesta.

Mainitsiko joku sanan ”lumous”? FA-FA-FA-FAAAAAABULOUS!

Erityisen ihastuttavaa Annon hahmosuunnittelusta ei tee oikeastaan se, että hänen suunnittelemansa asukokonaisuudet uhkeine kampauksineen ovat kovin kauniita – vaikka sitä ne toki ovat. Pikemminkin ihailun aihetta löydän siitä, miten Annon puhdas rakkaus hahmojensa stailaamiseen näkyy hänen tavastaan tuoda hahmot aina uusine pukimineen esille. Pelkkä vilkaisu pokkarin sisään riittää kertomaan, että mangakalla on ollut äärimmäisen hauskaa hahmojensa stailaamisessa. Tämä seikka yksinään saa minut antamaan anteeksi kaikki nurinan aiheet. En voi kuin ihailla Annon jatkuvaa tyylitajua sekä rohkeutta leikitellä hahmojensa visuaalisella suunnittelulla näin iloittelevasti ja antaumuksella, unohtamatta kuitenkaan kytkeä hahmojen kulloisiakin asukokonaisuuksia tarinaan.

Muutamia SSR:n päähenkilö Chocolan ihanista vaatekerroista. Niin täydellisen söpötyylikästä että silmiin ja sydämeen sattuu. <3

2 vastausta aiheeseen “Joulukalenteri 2011: 7. päivä – vilpitöntä iloittelua”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *