Saatoin menettää vahingossa alpakkaneitsyyteni.
Kehittyvien Conien Suomi Ry:n lämäyttäessä elokuussa K-18-ikärajan helmikuussa pidettävään Desucon Frostbiteen alaikäisten conittajien talveen jäi huutava tapahtumatyhjiö. Pian uutisesta seuranneen kohun jälkeen Yukicon ilmoitti tulemisestaan ja myikin itsensä loppuun nopeasti. Tapahtuman kasautumista oli mielenkiintoista seurata somen kautta, ja se pyörähti vihdoin ensimmäiselle kierrokselleen Espoon kulttuurikeskuksessa menneenä viikonloppuna 18.-19.1.2014.
Ensimmäisiä asioita, joihin itse kiinnitin Yukiconissa huomiota, oli maskotin ja visuaalisten tunnusten julkistaminen hyvin varhaisessa vaiheessa. Ajattelin aluksi, että nämä tuskin ovat tapahtuman olennaisimmat asiat, ja niiden hiomisen olisi varmasti voinut jättää myöhemmäksikin, jotta ensin voitaisiin keskittyä perusasioihin. Kuitenkin pian huomasin, että itse asiassa tällainen selkeän ja voimakkaan identiteetin luominen heti kättelyssä toimi erinomaisen hyvin ja toi vielä valmisteluvaiheilla olevan tapahtuman lähemmäs potentiaalisia kävijöitä. Tapahtuma tuntui konkreettiselta asialta alkumetreiltään saakka, vaikkei kukaan ollutkaan ikinä siellä vielä conittanut.
Tässä conin tutuksi tekemisessä hyvissä ajoin ennen varsinaista tapahtumaviikonloppua auttoi myös paljon näkyvä esilläolo. Yukicon pysytti itsensä yleisönsä mieleen esimerkiksi aktiivisen Twitter-tilin ja joulukalenterin avulla, eikä kadonnut missään vaiheessa. Tässä mielessä Yukiconin kommunikointi yleisönsä kanssa toimi paremmin kuin esimerkiksi Fanfestin vastaava, joka tuntui ajoittaisemmalta (mikä johtui toki varmaankin osittain tapahtuman pitemmästä kasaamisvälistä) ja hiipui loppua kohti, kun esimerkiksi uutissivulla ei kunniavieraan julkistuksen jälkeen tainnut tapahtua yhtään mitään puoleentoista kuukauteen ennen palautelomakkeen julkistamista tapahtuman jälkeen.
Lipunmyynnissä tapahtui ensimmäisen nettimyyntierän kanssa jonkinmoinen ylibuukkauskämmi, jonka takia lippuja ei riittänytkään enää luvatulle toiselle myyntikierrokselle, jota monet olivat odottaneet kovasti. Järjestäjät kuitenkin tiedottivat asiasta avoimesti ja asiallisesti, ja muutenkin tiedotus oli kauttaaltaan toimivaa.
Tapahtumatilatkin tuntuivat toimivan hyvin väkimääräänsä nähden. Tungos ei ollut ahdistava ja Espoon kulttuurikeskus oli valoisa ja miellyttävä paikka conittaa. Espoon kulttuurikeskuksen yhteydessä toimiva kirjasto oli mukava tapahtumassa hyvin miellyttävällä tavalla tarjoilemalla coniväelle ilmaista puuroa ja leffatuokion sunnuntaina. Kirjaston mangatarjontaa oli myös kauniisti esillä asiaankuuluvan keskeisellä paraatipaikalla. Iltabileiden sijoittuminen Espoon sijaan Kamppiin tosin ihmetytti hieman, vaikka en niitä itse ollutkaan menossa testaamaan.
Jatka artikkelin ”Yukicon, talvinen tulokas” lukemista →
