Tervetuloa Missing Linkin järjestysnumeroltaan toiseen joulukalenteriin! Ensimmäinen löytyy sivupalkista ja lisää infoa täältä.
Tällä kertaa koko joulu menee ihmissuhdesotkujen selvittelyksi, kun sihtaan katseeni joukkoon loisteliaita hahmopareja, ja raapustan ajatuksiani näiden hahmojen välisistä dynamiikoista. Vastauksia haetaan muun muassa kysymyksiin siitä, mikä tekee kahdesta yksittäisestä hahmosta kiinnostavan parin, millaiset asiat saavat parin jäämään mieleen ja millaisia parisuhteita Arana tykkää kytätä viihteessään.
Yleisötehtävä: Oletko joskus törmännyt Päivän Paria epäilyttävästi muistuttavaan toiseen pariskuntaan? Ilmianna heidät!
Muumipeikko ja Pikku Myy
”Montako sahaa tarvitset yhteen puuhun?”
Parisuhdeluokitus: ystävät
Mistä he ovat: Muumilaakson tarinoita; valkoiset virtahepopeikot seikkailevat satumaassa.
Keitä he ovat: Seikkailunhaluinen muuminuorukainen ja pippurinen pikkuneiti
Nyt puheena on nimenomaan Muumin ja Myyn välinen suhde siinä kuuluisimmassa Muumien inkarnaatiossa eli 90-luvun animeadaptaatiossa. Tove ja Lars Janssonin tuotoksissahan he eivät ole ollenkaan yhtä läheisissä väleissä. Ja vielä vähän tarkemmin voisi sanoa, että ne ensimmäisten 76 jakson jälkeen tulevat uuden kauden jaksot suttaavat suunnilleen kaiken, mikä ensimmäisessä sarjassa on niin hienoa, joten jätän nekin pois laskuista tässä. (Siltä varalta, ettet tiedä, missä raja kulkee: vanhoja jaksoja – uusia jaksoja – tyyliero näkyy jo ensimmäisissä sekunneissa.)
Olen aina kummastellut sarjan tapaa julistaa Nuuskamuikkusta Muumipeikon parhaaksi ystäväksi, kun heidän suhteensa tuntuu Muikkusen ylivoimaisen kypsyyden ja tietämyksen takia niin epäsuhtaiselta. En halua pitää sokealle ihailulle perustuvaa kiintymyssuhdetta sellaisena ihannoituna ystävyytenä, jollaisena sitä tässä tapauksessa yleensä promotaan.
Sen sijaan Muumin ystävyyssuhde Myyn kanssa on paljon tasapuolisempi, vaikkei se saakaan yhtä kovasti painotusta kuin Muumin ja Muikkusen välit. Pidän Muumia ja Myytä niin hauskana parina juuri siksi, että heidän suhteensa jää kovasti Muumin ja Muikkusen suhteen varjoon, mutta näkyy siitä huolimatta minun vinkkelistäni paljon aidompana ja viihdyttävämpänä kanssakäymisenä.
Myy taas on toki läheisissä väleissä myös Nipsuun ja Niiskuneitiin, joiden kanssa hengaa paljon, mutta kaikkein eniten samanhenkisyyttä löytyy silti Muumipeikosta, joka Myyn tavoin on aktiivinen ja seikkailunhaluinen. Niiskuneiti on niin tyttömäinen, etteivät hänen ja Myyn intressit erityisemmin käy yksiin, ja Nipsu nyt on sellainen arkajalka, ettei Myyn kaltainen pippurinen neiti tästäkään ihan samanhenkistä seuraa saa.
Muistatteko ainuttakaan hetkeä, jolloin Muumi ja Muikkunen olisivat olleet napit vastakkain? Ette, koska niitä ei ole. Tämä johtuu siitä, että Muikkunen on aina oikeassa, ja he molemmat tietävät sen. Se myös tekee heistä aika tylsää katsottavaa. Sen sijaan Myyllä ja Muumilla on koko ajan päällä jonkinlaista nokkimista. Loistavana esimerkkinä toimii jakso, jossa Muumi, Muikkunen ja Myy lähtevät Noitametsään pelastamaan Aliisaa Noidan kynsistä. Muikkunen pyytää Myytä jäämään vahtiin, koska kuulemma jos hänelle ja Muumille sattuisi jotain, Myy olisi heidän ainoa toivonsa. Muumipeikko vastaa nyrpeänä: ”Minä en pidä ajatuksesta, että Myy on ainoa toivoni.”, johon Myy luonnollisesti vastaa samalla mitalla. Samoin Muumipeikon ryhtyessä rakentamaan taloa Myy auttaa häntä, mutta Haisulin kähvellettyä talon kulmakiviä Myy häipyy vihaisena Muumin syytettyä häntä kivien siirtämisestä. Jakso Kauhea Pikku Myy on peräti omistettu näiden kahden kärhämälle, kun Myy onnistuu levottomana riehuessaan edesauttamaan Muumia loukkaamaan jalkansa ja kieltäytyy pyytämästä anteeksi.
Myy: ”Minä tulin pyytämään anteeksi, mutta nyt minulta meni siihen halut.”
Muumi: ”No ole sitten pyytämättä. Minä viis veisaan.”
Naljailun lisäksi he osaavat myös pitää hauskaa yhdessä, kuten herätessään talviunilta kahdestaan seikkailemaan. Kauhea Pikku Myykin päättyy siihen, että Muumi säikäyttää Myyn, ja he ovat koko jakson vihanpidon jälkeen taas sujut ja juoksentelevat ulkona yhdessä.
Vaan löytyy näiltä kahdelta pehmeämpiäkin hetkiä, jotka toimivat mukavana kontrastina piikittelylle ja yhteisille seikkailuille. Muumi on esimerkiksi sahannut rakentamansa talon oven kulmaan reiän ihan vain Myytä ajatellen. Oma suosikkini on kuitenkin hetki, jolloin Myyn riiviösisarusten muutettua Muumitaloon Muumipeikko löytää Myyn nukkumasta vatsallaan ja mutisemasta, että tämän oma sänky kuhisee pikkusisaruksia ja että tämäkin tarvitsee välillä lepoa.
Tarvitsee olla kuule hyvät kaverit, että voi tulla nukkumaan toisen vatsalle.
9 vastausta aiheeseen “Joulukalenteri 2010 – 12. päivä”
Ihanan nautittavaa analyysiä aliarvostetusta mutta tehokkaasta parivaljakosta! :D
->Myy: Täysin offtopic, mutta nimimerkkisi yhdistettynä päivän pariskuntaan oli vähällä aiheuttaa tietokoneparkani näytön yllättävän kastumisen teehen… =D
Denelis: No eh eihän se mikään nimimerkki ole, vaan ihan Myyn oikea nimi x3 Tai on se nimimerkki siinä mielessä, että sillä internetissä kirjoitellaan…
Enpäs kyllä ollut tullut kiinnittäneeksi aiemmin huomiota Muumipeikon ja Myyn suhteeseen animesarjassa. Tiukkaa asiaa, pitääpä muistaa taas Muumin pariin palatessa!
Denelis: Oho, enpä älynnytkään että Myy kommentoimassa Myy-aiheista tekstiä vaikuttaakin ihan joltain 00-bugilta xD Se muuten todella on ihan oikea nimeni, passissa ja ajokortissa ja kaikessa, niin että hyvän asianajajan käsissä oikeus saattaisi todeta minut syyttömäksi teeonnettomuuksiin ^^;
No mutta onhan se aika sopivaa, että Myy on ensimmäisenä kommentoimassa tekstiä Myystä. =D
Täytyy myöntää, etten itse edes älynnyt yhteyttä ennen kuin Denelis mainitsi asiasta. Tarkkaavaisuus on ihan yliarvostettua.
Myy: I am, weirdly enough, aware… =) Täytyy myöntää, että vaati kieltämättä vähän vakuuttelua ennen kuin uskoin, että Desussa käyttämänne nimet olivat ”oikeita”. Käytin ensimmäisessä kommentissani sanaa nimimerkki tosiaan (kuten Nita sanoi) juuri siitä syystä, että sillä kirjoitetaan netissä ja koska en tiennyt, kuinka laajalti haluat levitellä sitä, että se on myös oikea nimesi. :D
Arana: Tarkkaavaisuus on yliarvostettua. Aina. Etenkiin niissä 90% tapauksista, jolloin se EN ole minä, joka huomaa jotain ennen kuin siitä sanotaan…
Joo, mikään ei ole ärsyttävämpää kuin se, että joku toinen löytää Don Rosan D.U.C.K.-omistuksen ensin.
”No mutta onhan se aika sopivaa, että Myy on ensimmäisenä kommentoimassa tekstiä Myystä. =D ”
Ahahaa! >D
Mutta joo, aioin minä kyllä muutakin kommentoida kuin kommentteja. Tuo Muumipeikon ja Nuuskamuikkisen epäsuhta on kyllä ihan totta. Nuuskis vaikuttaa sellaiselta vanhemmalta serkulta tai naapurinpojalta joka on aina viihtynyt mukana pienempien serkkujen / viereisen talon naperoiden pihaleikeissä, mutta aikuistumisen kynnyksellä alkaa tarvita vähän kypsempääkin seuraa ja omaa aikaa (lue: talvivaellukset. Vaikken kyllä tiedä, onko se Titi-uu-ötökkäkään nyt kovin kypsää seuraa – edes Muumipeikkoon verrattuna). Hän ei kuitenkaan ole suinkaan hylkäämässä pikkuisia kavereitaan vaan ravaa näiden kanssa yhä kultakalaa kalastamassa ja muissa seikkailuissa mitä nämä nyt vain keksivät.
Ja voi, kunpa tuon sarjan määritelmän lukisi joku ulkomaalainen tai vastaava joka ei ole ikinä kuullutkaan muumeista! ”Valkoiset virtahepopeikot seikkailevat satumaassa” xD <3
Nuuskamuikkunen on niin superior koko muuhun Muumilaaksoon verrattuna, että vaikka oikein cool ja tyylikäs tyyppi muuten onkin, en vain osaa pitää hänestä hahmona. Mutta totta kyllä, että hänestä löytyy varsin ihailtavaa lojaaliutta, ja hän selvästi viihtyy muumien parissa ja tykkää juoksennella näiden kanssa milloin missäkin puuhissa, mikä tekee hänestä kivemman hahmon.
Muumeja oli vähän vaikea summata, koska franchise tuntuu niin itsestäänselvyydeltä, mutta tuostahan siinä on loppujen lopuksi kyse. =D