Tervetuloa Missing Linkin kolmannen joulukalenterin pariin! Tällä kertaa aiheena on hahmosuunnittelu, eli kohdistan joka päivä valokeilan tietyn hahmon tai hahmoryhmän visuaaliseen ulosantiin. Ihkutusta on siis luvassa, mutta aivan pinnalliseksi ei kuitenkaan ole tarkoitus jäädä. Odotettavissa on myös pohdintaa muun muassa siitä, miten hahmodesign ilmaisee hahmon olemusta ja persoonallisuutta ja miten se vaikuttaa koko sarjan tunnelmaan.
Sebastian Michaelis (Black Butler) ja Izaya Orihara (Durarara!!)
Demonibutleri ja tiedonvälittäjänilkki demonstroivat, mikä väri pukee pahista parhaiten.
Monesti yksinkertaisia hahmodesigneja tehdään sikäli väärin, että esimerkiksi haaremisarjan päähenkilöpojasta halutaan väkisellä vääntää mahdollisimman hajuton ja mauton tapaus ihan hahmosuunnittelusta lähtien. Otetaan pelkkä peruskoulupuku, johon yhdistetään joku tylsä peruskampaus, ja lopputuloksena on välittömästi takuu-unohdettava hahmo.
Izaya ja Sebastian taas toimivat loistavina esimerkkeinä siitä, miten hyvinkin yksinkertainen design voi joskus luoda äärimmäisen voimakkaan ja jopa ikonisen lookin hahmolle. Musta on vahvojen konnotaatioidensa ja ihan puhtaan tyylikkyytensä ansiosta loistava pohja tunnistettaville ja voimakkaille, mutta yksinkertaisille ja turhat härpäkkeet romukoppaan unohtaville designeille.
Näiden kahden hahmon ulkonäkö perustuu siis vahvaan perusmustaan. Sebastianin butler-kuosi on periaatteessa vaatimattomamman näköinen kuin suurin osa sarjan muista hahmoista. Izayallakin on yllään ihan arkinen puvustus. Kummankaan hiusmalli ei ole suureellinen, eikä kummallakaan ole tatuointeja, näkyviä arpia tai erikoisia proppeja.
Yksinkertaista mustaa perustaa käytetään näissä hahmoissa ponnistusalustana melko yksinkertaisille, mutta siitä mustasta esiin komeasti ponnistaville erottaville piirteille. Sebastianilla näitä voimakkaan yksilöiviä ulkonäköpiirteitä ovat ennen kaikkea hänen punaisena hohtavat silmänsä, sekä kasvoja kehystävät muita hiuksia pitemmät etuhiukset ja Phantomhiven hovimestarin arvosymbolina toimiva taskunauris, jonka ketjut heilahtelevat elegantisti demonibutlerin vyötäisillä.
Izayalla vastaavana huomiota puoleensa vetävänä sinänsä arkisena yksityiskohtana toimivat kääntöveitsi ja hänen tavaramerkkitakkinsa pörrötykset helmassa, hupussa ja hihoissa. Vaalea pörrötys luo välittömästi mieleenpainuvaa ja voimakasta kontrastia muuten kokomustaan asustukseen. Yhdistettynä tiukkaan V-kaula-aukkoiseen paitaan se saa luonnollisesti myös yleisön gaydarit väpättämään. Tämä puolestaan toimii mehukkaana vastapainona Izayan mahtavan kusipäiselle ja pragmaattiselle opportunistiluonteelle, jollaista ei useinkaan osata yhdistää homohtavan söpöön pörröhuppuun.
Yhteinen silmäänpistävä piirre Sebastianilla ja Izayalla on luonnollisesti vielä miesten perusilme. Tuo omahyväisesti huulilla karehtiva manipulointihymy, joka saa sinut kuvittelemaan heidän keksineen jotain ikävää pääsi menoksi. Tietäväiset kiilusilmät enteilevät pilkkaa ja pahantahtoisuutta. Nämä hahmot ovat aina kontrollissa; he tietävät sen ja hahmosuunnittelija varmistaa, että niin kaikki muut hahmot kuin yleisönkin jäsenet varmasti tietävät sen.
Samasta ilmeestä huolimatta miehet luovat erilaisen vaikutelman: Sebastian on elegantisti cool ja Izaya limaisen söpö.
Summa summarum: Yksinkertainen, laaja-alainen musta pohja, pienet ja arkiset erottavat yksityiskohdat ja herkullisen ylenkatsova ilme. Jokainen piirre näissä hahmoissa maksimoi heidän tehokkuutensa: yleisö ei voi kuin rakastaa heitä, tai vähintäänkin rakastaa heidän vihaamistaan pelkästään heidät kerran nähtyään.
Muistuuko mieleen jotain muuta yksinkertaisen mustaa, mutta silti vaikuttavaa designia?